Keskellä kuuminta kotimaista jefukautta kisattiin myös maailman toisella äärellä kansainvälisen kattojärjestön IFAF:n maailmanmestaruudesta. Historian kolmannen tittelin vei odotetusti nimiinsä USA, joka kaatoi huppujännittävässä loppu-ottelussa isäntämaa Japanin lukemin 23-20.
Nyt kun jefutarjonta on kaikkialla hivenen niukkaa, luodaanpa pikainen katsaus kansainvälisiin uutisiin.
Unelma MM-kisapaikasta jäikin lopulta haaveen tasolle kun Ranska kaatoi Suomen ratkaisevassa karsintaottelussa 25-6.
Ennakkoon tiukaksi kaavailtu ottelu kulkikin tasaisissa merkeissä aina puoliajalle asti, jonne mentiin Ranskan johtaessa 9-6. Toisella puoliajalla Ranskan pelätty juoksuhyökkäys lisäsi entisestään höyryä koneeseen ja kirjaimellisesti juoksi Suomen suohon. Tarkempaa tietoa tapahtumista löytyy SAJL:n otteluseurannasta sekä -raportista.
Ensi kesän Japanin MM-kisoihin ovat ennen tätä isäntämaan lisäksi tiensä jo selvittäneet USA, karsinnan kautta Saksa ja halitsevan Euroopan mestarin ominaisuudessa Ruotsi. Ranskan viedessä viidennen paikan kuudennesta kisaavat tämän kuun lopussa vielä Australia ja Etelä-Korea.
Tänään kello 19 alkaen pelataan Rankassa, Aix-en-Provence’issä, MM-karsintaottelu Ranka-Suomi. Ottelun voittaja etenee ensi kesänä Japanissa pidettäviin MM-kilpailuihin samalla kun häviäjäjoukkue saa lepäillä kotimaisemissa.
SAJL:n verkkosivuilla tullaan seuraamaan ottelun kulkua. Samoin sieltä löytyy myös tarkempia ennakkonäkymiä otteluun. Yksi asia, joka vielä on kuitenkin syytä mainita on, että mikäli Suomi häviää, saattaa kyseessä olla maajoukkueen pitkäaikaisen pelinrakentajan Petrus Penkin viimeinen ottelu; ainakin maajoukkuetasolla. Penkkihän siirtyy ensi kaudeksi Roostersin penkin päähän.
Saksa selvitti kevyesti tiensä ensi kesän Japanin MM-kisoihin. Karsintaottelussa Flensburgissa vastaantulleesta Tanskasta ei juurikaan vastusta ollut vaan isännät pätkivät juutit tylysti lukemin 68-7. Vaikka ennakkokaavailuissa suurin jännityksen kohde olikin lähinnä Saksan voittomarginaalin suuruus, ei kolmen vuoden takainen EM-kisojen C-sarjan nelonen silti otteluun kuvia kumartelemaan lähtenyt.
Saksalaiset saivatkin heti alkuun shokkihoitoa kun Tanska korjasi saksalaisten ensimmäisellä yrityksellä rähmäämän pallon. Muutama peli myöhemmin Tanska johti 0-7. Tästä hetken toivuttuaan EM-hopeamitalistit kokosivat rivinsä ja sitten pohjoisnaapuria vietiinkin. Saksan hyökkäyksen takomat 537 jaardia Tanskan 24:ää vastaan kertonevat kaiken oleellisen. Ottelussa nähtiin myös suomalaisväriä kun ylintä tuomiovaltaa kentällä edusti Veikko Lamminsalo ja Roope Noronen toimi ottelussa maailmanliiton IFAF:n tarkkailijana.
Saksa otti näin yhden kolmesta Euroopan MM-paikasta. Toinen on varattu hallitsevalle Euroopan mestarille Ruotsille ja kolmannesta kisaavat Suomen lisäksi Venäjä ja Ranska. Isäntämaan lisäksi paikkansa on varmistanut myös USA, joka osallistuu kisoihin ensimmäistä kertaa. Vaikka joukkueen - ketä siihen sitten koskaan valitaankaan - kovuudesta ei liene epäilystäkään, ei tasosta ole vielä kouriintuntuvaa näyttöä: kisapaikka tipahti jenkeille ilmaiseksi kun uuden mantereen kaksi muuta suurta Kanada ja edellisten kisojen kakkonen Meksiko eivät lähteneet karsintoihin. Kuudennesta kisapaikasta karsivat Aasian ja Oseanian muut maat Korea, Australia ja Uusi-Seelanti.
Vaahteramaljaa Vaahteraliigan mestarina viisi kertaa kannatellut pelinrakentaja Petrus Penkki pohtii YLE:n haastattelun mukaan peliuransa lopettamista. Porvoon Butchersin viime kauden päätteeksi mestaruuteen johtanut 31-vuotias Penkki ei vielä missään tapauksessa lähentele ikää, jossa nuoremmat alkaisivat rynniä ohi oikealta ja vasemmalta, mutta ajankäyttöongelmat ja bussissa istuminen ilmeisesti imevät mehut kovemmastakin pelimiehestä. Toisaalta viime kauden päätteeksi vuoden vaahteraliigapelaajaksi valitulla Penkillä ei järin suuresti enää kotimaassa ole pelaajana saavutettavaa.
Mikäli hän uransa päätyy tähän kauteen päättämään, tulee Vaahteraliiga varmasti jatkossa toimeen, vaikka ehkä kirkkaimman tähdistään menettääkin, mutta Suomen maajoukkue saattaa olla tiukan paikan edessä, sillä Penkki on hoitanut maajoukkueen aloittavan pelinrakentajan tehtävät usean vuoden ajan.
Suomi kohtaa 14.10. Helsingissä Venäjän ottelussa, jonka voittaja ottelee ensi vuoden tammikuun kuudentena tai seitsemäntenä vieraissa Ranskaa vastaan kisapaikasta. Mikäli Penkki päättää ripustaa rannehikinauhansa naulaan tämän kauden päätteeksi, voisi kuvitella tuon Venäjä-ottelun jäävän hänen viimeisekseen. Toki, mikäli Suomi ottelun voittaa, saattaa tammikuukin olla jo melko lähellä ja, mikäli kisapaikka hänen johdollaan heltiää, voisin kuvitella, ettei osin tehtyä työtä sovi jättää kesken ja MM-kisathan pelataan 7.-15.7.2007.
SAJL:n tiedotteen mukaan miesten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimetty Hannu Koivusalo. Muiden valmentajien hakuprosessi on parhaillaan käynnissä.
Koivusalo toimi Suomen nuorten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1993 ja 1994 ja on tämän jälkeen valmentanut pääosin Tanskassa, jossa viimeiset kaksi vuotta Roskilde Kings -joukkueen päävalmentajana johtaen nämä ensin pronssille ja viime kaudella Tanskan mestariksi. Vuodesta 1982 vuoteen 1992 kestäneellä peliurallaan Koivusalo edusti Turku Trojansia, Laitila City Royalsia ja Rauma Admiralsia.
Edellisen päävalmentajan Tuomas Heikkisen kohtalosta ei liitosta ole tiedotettu, mutta valmentajan todennäköinen vaihtuminen oli jo odotettavissa joulukuussa julkaistun hakuilmoituksen perusteella.
Maajoukkueen vuoden päätavoite on Japanissa pidettävien vuoden 2007 MM-kisojen karsinnat, joissa se kohtaa syksyllä Venäjän. Tuon ottelun voittaja pelaa kisapaikasta Ranskan kanssa. Paikkansa kuuden joukkueen kisoihin ovat jo varmistaneet hallitseva mestari ja isäntamaa Japani, hallitseva Euroopan mestari Ruotsi sekä Yhdysvallat.
Suomen amerikkalaisen jalkapallon Hall of Fameen on valittu vuotuisen valinnan maksimimäärän mukaiset neljä uutta jäsentä. Valitut ovat maajoukkueen päävalmentajana toiminut SAJL:n perustamiskokouksen kokoonkutsuja Juha Liedes, maajoukkueen pelinrakentajana ja SAJL:n puheenjohtajana toiminut Risto Luostarinen, erityisesti laitahyökkääjänä maajoukkueessa ja East City Giantsissa loistanut laitahyökkääjä Harri Kaasinen sekä lajin pioneeri, ensimmäisen Vaahteramaljan voittajajoukkueen, Polin, perustajajäsen ja maajoukkuepelinrakentaja Heikki Jäättelä.
Suomi voitti amerikkalaisen jalkapallon EM-kilpailuissa pronssia. Käytän sanaa voitti, koska viimeisestä pelatusta ottelusta otettiin voitto, vaikka ensimmäisessä ottelussa koettiinkin kirvelevä tappio Ruotsia vastaan.
Ansaitsiko Ruotsi voittonsa ja oliko Suomi vasta kisojen kolmanneksi paras joukkue? Jenkkifutiksessa ei voi pelata kovin montaa ottelua yksissä kisoissa, joten aikaisemmista kisoista perityllä pelijärjestyksellä on huomattavan suuri merkitys. Saksa sai alkuerässä vuoden 2001 mestarin oikeudella vastaansa B-sarjasta nousseen Ison-Britannian ja voitti ottelun helposti 34-0. Britannialla oli muutama hyvä yksilö mutta yleinen kurittomuus ja mm. pelinrakentajan fiksaantuminen tietyille laitureille heittämiseen pilasi peliä.
Suomi edellisten kisojen kakkosena sai vastaansa Ruotsin ja lähti peliin hienoisena altavastaajana. Ruotsi pelasi EM-kisojen alla kaksi tiukkaa harjoitusottelua ja oli päässyt kokeilemaan kokoonpanojaan. Suomi sai peliin salama-alun. Miikka Riionheimo palautti syötönkatkon 34 jaardia maaliin ja hetkeä myöhemmin Routsin Alnervikin lentopotku blokattiin ja tuloksena oli safety. Suomi johti peliä 9-0 ja Suomen sivurajalla vallitsi loistava tunnelma. Näin amerikkalaista jalkapalloa pelataan. Viritellään kohta mankasta Den glider in päälle.
Mutta Suomen hyökkäys ei saanut aikaiseksi tasaisia hyökkäysvuoroja. Suomen ainoan hyökkäys-TD:n teki turnauksen all-starsiin valittu Anatole Wiik noin 15 jaardia syvästä poikkikuviosta. Penkillä oli aikaa heittää, hän löysi Wiikin hienosti ja Anatole juoksi 67 jaardin maalin.
Suomi eteni Ruotsia vastaan juosten ensimmäisellä puoliajalla vain kaksi (2) jaardia. Vaikka Suomen hyökkäyksen piti etukäteissuunnitelmien mukaan edetäkin pääasiassa heittäen, ei kahdella juoksujaardilla voida puhua missään tapauksessa tasapainoisesta hyökkäyksestä. Ensimmäisellä puoliajalla Paukkula kantoi palloa neljä kertaa ja toisella puoliajalla viisi. Pisin kanto toi 10 jaardia ja yhteensä Paukkulan kannoilla Suomi eteni 14 jaardia.
Olisi väärin sanoa, että Paukkula on huono keskushyökkääjä, tämän todistaa jo pronssiottelussa Brittejä vastaan edetyt 136 jaardia 18 kannolla, valinta pelin arvokkaimmaksi pelaajaksi sekä valinta Vaahteraliigan viikon 2 pelaajaksi. Sen sijaan on mahdollista, että Paukkulan määrätietoinen juoksutyyli, jossa puolustajat haastetaan suoralla kontaktilla, eikä mahdollista isompaa peliä haeta harhautuksella, ei ollut paras mahdollinen taktiikka hyvin taklannutta Ruotsia vastaan. Paukkula on vahva ja haastaa vastustajat yrittämällä juosta näiden yli. Taktiikka saattaa tuottaa ylimääräisen jaardin tai pari, mutta harvoin isoja pelejä. Olisin mielelläni nähnyt kentällä toisen tyyppistä keskushyökkääjätyöskentelyä, kun oli käynyt selväksi, ettei Paukkulan kannoilla saada luotua Ruotsille vakavasti otettavaa juoksu-uhkaa. Suomi eteni Ruotsia vastaan heittäen 244 jaardia ja juosten 9. Ruotsi heitti 130 jaardia ja juoksi 142 jaardia. En muista, epäonnistuiko Ruotsin ensimmäinen taklaaja Paukkulan pysäyttämisessä kertaakaan.
Toisaalta voidaan myös pohtia, oliko Paukkulalla tilaa juosta. Penkillä oli ajoittain erittäin kiire heittää ja pronssiotteluun Suomi tekikin vaihdoksia hyökkäyksen linjaan, jotta Penkille saadaan lisää aikaa. Ruotsin kaksi tiukkaa harjoituspeliä on epäilemättä auttanut Ruotsia löytämään toimivimmat kokoonpanot merkityksellisiin otteluihin. Kun EM-kilpailuissa pelataan vähän otteluita, ei mukana ole merkityksettömiä pelejä, jossa kokoonpanoja voitaisiin testata, kuten monissa muissa lajeissa. Suomessa harrastajien määrä on pieni ja kärki kapea, joten jo yksi tai kaksi poisjääntiä voi vaikuttaa tiukoissa peleissä lopputulokseen varsin ratkaisevasti.
Ruotsi pelasi koko turnauksen hyvin. He tekivät kummassakin pelaamassaan ottelussa voittopisteet viimeisellä neljänneksellä eivätkä fumblanneet palloa kertaakaan koko turnauksessa. Juoksupuolustus pelasi tarkasti, pisin päästetty juoksu oli Paukkulan kymmenjaardinen. Finaalissa puolustukset pelasivat tarkasti vaikka kummankin joukkueen ensimmäiset pisteet tulivatkin karkuun päässeen laitahyökkääjän tekeminä. Saksan laiturin ympärillä oli 10 metriä tyhjää ja hän saikin tepastella maaliin rauhassa. Ruotsin maalin tehnyt laituri oli post-kuviossa pari metriä Saksan puolustajaa syvemmällä. Koko pelin ajan pallo liikkui keskikentän molemmin puolin ja yleisin peli olikin kolme ja ulos tai syötönkatko. Ruotsi heitti neljä syötönkatkoa ja Saksa kolme.
Peliesitysten perusteella voidaan sanoa, että Euroopassa on tällä hetkellä kolme tasavahvaa jenkkifutismaata. Ruotsi onnistui tällä kertaa kurinalaisen pelin ansiosta. Sitä on varmasti edesauttanut pelatut harjoitusottelut.
Miksi Suomi sitten ei pelannut harjoitusotteluita?
Koska se maksaa ja rahaa ei ole. Maajoukkueleiritys maksaa ja pelaajat joutuvat maksamaan leiripäivät itse. Vaahteraliigan joukkueita ei kiinnosta tukea maajoukkuetta, koska se ei suoraan hyödytä niitä. Seurat käyttävät vähät rahansa menestymiseen sarjapeleissä ja junioritoiminnan pyörittämiseen. Pari kolme pelaajaa maajoukkueessa ei juurikaan paranna seuran peliesityksiä liigassa. Liitto ei saa houkuteltua sponsoreita, koska maajoukkuepelejä ja katsojia on vähän.
Vaahteramaljan pelaaminen Finnair Stadiumilla on ehdottomasti liike oikeaan suuntaan. Jo muutaman sadan lisäkatsojan tuloilla on liiton toiminnalle suuri merkitys. Fanikulttuurin kehitys alkaa ainakin maajoukkuetasolla lähes nollasta. Malmössä oli Suomen joukkuetta kannustamassa viisi fania ja kaksi valokuvaajaa, joista allekirjoittanut oli toinen. Kisajärjestäjällä oli mediasta vastaava henkilö, mutta kummallekaan kentällä ei ollut järjestetty medialle Internet-yhteyttä, tilastot sain vain yhdestä pelistä ja press-tila oli auki vain finaalin aikana. Järjestyshenkilöitä oli paljon ja he näyttivät pääosin olevan tehtäviensä tasalla. Finaalissa tunnelma jalkapallokentällä oli hieno, katsomot alkoivat aivan vaihtopenkkien takaa ja päädyissä oli tilaa vain muutama metri. Ruotsalaisyleisö kannusti omiaan kuuluvasti. Välillä liiankin kuuluvasti ja väärissä kohdin, kun ruotsalaishyökkäyksellä oli vaikeuksia kommunikoida linjassa.
Onkin helppo todeta, että Suomen amerikkalaista jalkapalloa voi edistää jo pelkästään tulemalla katsomaan otteluita. Ostamalla lippu lippuluukulta ja kannustamalla. Aivan kuten muissakin urheilulajeissa.
Aikaisemmista vuosista poiketen tämänvuotinen Vaahteraliigan loppuottelu, Vaahteramalja XXVI, pelataan Finnair Stadiumilla Helsingissä. Ottelu käydään lauantaina 10.9. kello 18 alkaen ja, myös aiemmista vuosista poiketen, Vaahteraliigan pronssiottelu pelataan jo Vaahteramaljaa edeltävänä päivänä. Pronssiottelun paikkaa ei ole julkistettu.
Suomen amerikkalaisen jalkapallon liiton puheenjohtaja Roope Norosen mukaan “Finnair Stadiumille siirtyminen luo uusia mahdollisuuksia järjestää viihdyttäviä tapahtumia ja on lajillemme tärkeä kehitysaskel eteenpäin.” Viime vuonna Vaahteramaljaa seurasi noin 1000 katsojaa ja tänä vuonna SAJL:n tavoitteena on saada katsojia paikalle 1500-2000. Finnair Stadiumilla pelataan myös Suomi-Ruotsi -maaottelu lauantaina 24.9. Lähde: SAJL
Tiedotteesta on aistittavissa, että Vaahteramalja aiotaan jatkossakin järjestää Finnair Stadiumilla. Stadionin yleisökapasiteetti on 10770 katsojaa ja kaikki katsomot ovat katettuja. Vaikka ensimmäisenä vuonna siellä kenties voikin olla verrattain autiota, on tämä silti hieno askel eteenpäin. Ei tuo vetoisuudeltaan toki vielä Glory Days -aikojen Olympiastadionia vastaa, mutta kasvunvaraa silti riittää ja loppuunmyynnin riskikin on ainakin useimpien lukijoiden elinaikana olemassa.
Lisäys, 5.8.2005 klo 8:20: SAJL:sta saamani tiedon mukaan pronssiottelu pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen joukkueen kotikentällä.
Jos joku ei sitä vielä muista tiedotusvälineistä ole kuullut, Ruotsin Malmössä pelattavissa amerikkalaisen jalkapallon EM-kisoissa Suomi ei selvinnyt finaaliin. Torstaina pelatussa välieräottelussa takavuosien pikkuveli Ruotsi näytti, että pohjoismaiden valtikka on siirtymässä Pohjanlahden länsipuolelle voittamalla Suomen lukemin 23-19.
Täten Suomi kohtaa tänään kello 15 Suomen aikaa pelattavassa pronssiottelussa Iso-Britannian, jolle Saksa antoi kyytiä lukemin 34-0. Vuodesta 1983 lähtien pelatuissa kymmenessä aikaisemmassa EM-turnauksessa Suomi ei ole jäänyt kertaakaan mitaleiden ulkopuolelle. Ottelun kulkua voi mitä luultavimmin seurata SAJL:n uutissivulta.
Maajoukkue on parhaillaan laivassa matkalla Ruotsiin, jonne se saapuu keskiviikkoaamuna. Viimeiset harjoitukset Suomessa pidettiin tänään aamulla ja eilen maanantaina Velodromilla.
Kainalopallokorneri haastatteli maajoukkueen ykköspelinrakentajaa Petrus Penkkiä. Penkki on lähdössä kisoihin hyvällä fiiliksellä, vaikka voimasuhteet ovatkin erilaiset kuin aiemmin. ”Ei voi sanoa, että me ennakkosuosikkeja välierässä ollaan, vaan lähdetään haastamaan Ruotsia.”
Suomi on kisojen pienin joukkue, mutta tarkoituksena on haastaa muut hyökkäyksen monipuolisuudella ja kokeneilla pelaajilla. Vaikka joukkue on vaihtunut paljon, on joukkueen runko, 16-17 pelaajaa, pysynyt samana aiemmista kisoista.
Kuten kansainvälisissä peleissä yleensä, pallonmenetykset tulevat ratkaisemaan. ”Varsinkin maajoukkuepeleissä turnovereita pitää välttää ja spessut pitää voittaa. En missään tapauksessa usko, että Ruotsi tulee tekemään meitä vastaan paljoa pisteitä”, Penkki jatkaa.
Suomen hyökkäyksellä on laittaa kentällä laaja kaarti laadukkaita laitahyökkääjiä. ”Nyt mukana on kuusi-seitsemän jätkää jotka voi ihan hyvin laittaa kentälle.” Vaikka aiemmin mukana on ollut Alalampea ja Sevonia, niin nyt vastustajien puolustukset eivät pysty pelaamaan yhtä tiettyä laitahyökkääjää pois, kun leveyttä on paljon.
Suomen hyökkäys tulee olemaan aiempiin vuosiin verrattuna eri tyylinen. Aiemmin linja on ollut kookkaampi joka on soveltunut juoksuun. ”Tämän hetkisellä materiaalilla paras tapa edetä kentällä on heitolla lähteä avaamaan juoksua.” Penkki onkin tyytyväinen Suomen joukkueen taktiikkaan, kukapa pelinrakentaja ei pitäisi heittopainotteisesta hyökkäyksestä. ”Aluksi heitetään lyhyttä ja yritetään löytää ne paikat, johon voidaan laittaa joku pidempikin pallo,” Penkki tiivistää hyökkäyksen heittostrategiaa. Maajoukkueen laitahyökkääjät myös pystyvät kääntämään lyhyetkin onnistumiset pitkiksi peleiksi.
Kun puolustusta on pehmitetty heitoilla, pitäisi juoksullekin aueta baanoja: ”Juoksun pitää olla sähäkkä. Vaikkei juostaisi niin montaa kertaa, niin keskiarvon pitää olla korkea.”
Vaikka maajoukkueessa on yleensä melko vähän aikaa hioa kuviot kohdalleen laitahyökkääjien kanssa. Penkki on pelannut jossain vaiheessa melkein kaikkein laitahyökkääjien kanssa, joten ajoitukset on saatu neljän leiripäivän aikana hiottua kohdalleen. Leiri onnistui hyvin ja joukkue sai tehtyä paljon laadukkaita harjoituksia. Ensimmäisen päivän rankkasade ja “kilon painoiset pallot” masensivat aluksi, mutta kelin kuivuttua harjoituksetkin paranivat.
Penkki antaa tunnustusta Suomen hyvälle puolustuksen takakentälle, jota vastaan heittohyökkäys on saanut aikaan paljon hyviä harjoituksia. ”Meillä on hyvä puolustuksen takakenttä joten olemme saaneet hyvää sparrausta peliin. Ne ikkunat mitä heitetään meidän omaa puolustusta vastaan eivät ole hirveän isoja. Ei tule yllätyksiä peliin”, Penkki kiittää puolustusta, joka on jaksanut puurtaa harjoituksissa.
Maajoukkuepeleissä ei voi kuitenkaan lähteä tekemään liian monimutkaisia pelejä. ”Kun hyökkäys pelaa kahdessa ottelussa 120 downia, ei siinä kannata Bill Walshin kirjaa lähteä lukemaan ja piirtelemään hirveästi viivoja.” Tavoitteena kuitenkin on saada pallo parhaiden pelintekijöiden käsiin.
Ruotsin suhteen skouttaamiset ovat menneet jokseenkin tasan, koska Ruotsikin on tutkinut Suomen peliä. Ruotsi pelaa aggressiivisempaa peliä, blitsaa paljon. ”Jos draivi on kymmenen downia, niin kuudella tai seitsemällä joku blitsaa”, Penkki kertoo Ruotsin puolustuksen taktiikasta ja jatkaa vielä: ”Ei sieltä välttämättä koko settiä tule, mutta joku tulee.”
Penkki varoittaakin Suomen kannattajia siitä, että Suomen eteneminen Ruotsia vastaan ei välttämättä ole hirveän tasaista. Ruotsin blitsit pitää poimia ja leirillä on tähän valmistauduttu ”leirin isoin osa on ollut kommunikointipuoli” ja Suomi onkin valmis muuttamaan pelejä linjasta sen mukaan, miltä Ruotsin puolustus näyttää.
Penkki pelasi vuoden 2003 Saksassa ja tuntee Saksan joukkeen pelaajia. Saksalla on paljon hyviä urheilijoita ja heidän systeeminsä on aika konservatiivinen, se odottaa vastustajan tekevän virheitä joista hyvät yksilöt sitten kääntävät pelin Saksan eduksi.
Kainalopallokorneri on kisoissa paikan päällä sivurajalla kuvaamassa kaikki EM-kisojen pelit ja raportoi kisatunnelmista mahdollisuuksien mukaan.
Suomen 45 pelaajan maajoukkue tällä viikolla Malmössä, Ruotsissa käytäviin amerikkalaisen jalkapallon euroopanmestaruusturnaukseen on valittu. Suomi kohtaa torstaina kello 19 Suomen aikaa isäntämää Ruotsin. Ottelun voittaja pääsee lauantaina kello 19 alkaen pelattavaan finaaliin ja häviäjän suuntana on aiemmin samana päivänä, kello 15 alkaen, pelattava pronssiottelu. Turnauksen kaksi muuta joukkuetta ovat Saksa ja Iso-Britannia.
| joukkue | pelaajia |
|---|---|
| Helsinki Roosters | 13 |
| Seinäjoki Crocodiles | 12 |
| Porvoon Butchers | 9 |
| Helsinki Wolverines | 3 |
| Lappeenranta Rajaritarit | 3 |
| Rauma Sea City Storm | 3 |
| Arlanda Jets | 1 |
| Turku Trojans | 1 |
Suomen joukkueessa on pelaajia seitsemästä vaahteraliigajoukkueesta, Jyväskylän Jaguaarien olessa ainut vaahteraliigajoukkue ilman edustusta, sekä yksi pelaaja ruotsalaisesta Arlanda Jetsistä. Mukana ovat muun muassa useita vuosia maajoukkueen aloittavana pelinrakentajana pelannut Porvoon Butchersin Petrus Penkki, sekä keväällä NFL Europen Frankfurt Galaxyssä pelannut, hyökkäyksen linjassa ja sisempänä laitahyökkääjänä maajoukkueessa esiintyvä Helsinki Roostersin Iiro Luoto.
SAJL:n tiedotteen mukaan pelaajista 29 on EM-kisojen ensikertalaisia. Joukkueen vanhin pelaaja on vuonna 1967 syntynyt Butchersin puolustuksen linjamies Marko Luoma ja nuorimpia ovat 20 vuotta tätä nuoremmat Butchersin hyökkäyksen linjamies Patrick Högström ja lappeenrantalaisen Rajaritareiden tukimies Anssi Nevalainen.
