Kainalopallokorneri

Suomen amerikkalaisen jalkapallon liitto on 2.8. langettanut Porvoon Butchersia edustaneelle hyökkäyksen linjamies Tomi Pirhoselle kahden vuoden mittaisen urheilun toimintakiellon. SAJL:n keskustelupalstalla tulossa olleesta käryuutisesta on keskusteltu jo 8.7. alkaen. Pirhonen antoi kiellettyjä aineita sisältävän näytteen Lappeeenrannassa 4.6. Buchersin kauden avausottelussa Rajaritareita vastaan. 29-vuotias kotkalainen on Butchersin tiedotteen mukaan aloittanut joukkueessa vasta viime keväänä ja vetäytynyt sen toiminnasta heti ensimmäisen ottelun jälkeen “joukkkueelle tuntemattomasta syystä.” Edellinen kotimainen dopingtapaus tuli ilmi keväällä, kun Rauma Sea City Stormin harjoituksissa näytillä ollut Kimmo Erola antoi nandrolonia sisältävän näytteen.

Harmillisinta näissä käryissä on se, että melko varmasti kiellettyjä aineita ei ole käytetty siksi, että menestys amerikkalaisessa jalkapallossa olisi parempi, sillä onhan selvää, että kotimaisilla harjoitusmäärillä yksittäinen eniten omaa peliä kehittävä toimi on harjoittelu. Uskonkin, että näissä tapauksissa dopingin käyttö liittyy ennemminkin huonossa seurassa harrastettuun saliharjoitteluun. Tämä kiellettyjen aineiden popsiminen ei sitten vain ole sattunut mieleen tai siitä ei ole piitattu kun on päätetty lähteä pelikentille. Tämän piittaamattomuuden vuoksi laji kuitenkin saa tolkuttoman huonoa mainosta ja seurojen sponsorihankinta vaikeutuu entisestään.

Onhan esimerkiksi todennäköistä, että monelle lapselle urheiluharrastusta pohdittaessa vanhempien huomio kääntyy muihin lajeihin; vaikkapa Suomessa suunnilleen samanikäiseen salibandyyn, jossa harrastajamäärä on noin satakertainen, mutta kielletyistä aineista sen piirissä ei silti ole kärytty kuin kerran. Siinäkään käryssä ei ollut kyseessä suoritusta parantava aine.

Maine doping-lajina ei takuulla ole se, mitä amerikkalainen jalkapallo kaipaa, mutta asialle on varmasti hankala mitään lisää enää tehdä. Dopingtiedotus ja -testaus on jo sen verran näkyvää, että kaikille varmasti on selvää, mihin kiellettyjen aineiden käyttö johtaa. Jokaisen pelaajan, jolle laji on tärkeä, voisi kuvitella osaavan toimia tälle rakkaalle lajilleen edullisesti. Jostakin niitä ajattelemattomia tai piittaamattomia kuitenkin aina näyttää sikiävän. Ei voi muuta kuin tv-mainoksen sanoin hämmästellä, että “mikä meihin fiksuihin ihmisiin oikein menee liikenteessä?”

Miesten kakkosdivisioona on loppuottelua vaille valmis. Runkosarjan viimeiset kierrokset eivät tarjonneet suuria yllätyksiä, vaan Lahti Jets sekä Kouvola Indians pitivät varmasti asemansa sarjataulukon kärjessä. Odotetusti myös Päijänne Pirates sekä Rovaniemi Arctic Circle Stars ottivat välieräpaikat varmasti.

Hiukan yllättäen Rovaniemi päätti kuitenkin luopua playoff-paikastaan, mikä johti siihen, että Sipoo Bulldogs pääsi yrittämään revanssia Lahti Jetsiä vastaan. Sipoolaisista ei kuitenkaan ollut kaatamaan Jetsiä vaan lahtelaiset veivät ottelun selvin numeroin 34 - 6 (20 - 6). Indians taas oli vaisu omassa välieräottelussa Piratesia vastaan ja varmisti loppuottelupaikkansa yhden lisäpisteen erolla loppunumeroin 7 - 6 (0 - 0). Runkosarjassa pelatussa ottelussa Indians oli ollut selkeästi parempi joukkue, joten ilmeisesti piraatit olivat joko saaneet parannettua etenkin puolustustaan, tai sitten Indiansin hyökkäys ei tällä kertaa ollut vahvimmillaan. Otteluraportin ko. koitoksesta voi löytää Indiansin uutisista.

Sunnuntaina 7.8. Lahdessa Radiomäen kentällä pelattavassa loppuottelussa kohtaavat siis runkosarjan ykkönen ja kakkonen - Lahti Jets ja Kouvola Indians, kuten oli kauden alussa ennakoitukin. Runkosarjassa pelatussa kohtaamisessa oli Lahti ollut vahvempi joukkue numeroin 13 - 30 (6 - 14). Luulenpa, että loppunumerot tulevat olemaan samansuuntaisia myös finaalipelissä. Lahti ei ole ollut tiukoilla ainoassakaan tällä kaudella pelaamassaan ottelussa, joten kouvolalaisten on löydettävä vielä vähän isompi vaihde, jos haluavat yllättää kotijoukkueen. Ratkaisevaan rooliin nousevat jälleen kerran hyökkäykset, koska molemmilla joukkueilla on ollut varsin tehokas puolustus läpi kauden.

Lahtelaisten mietteitä tulevasta ottelusta voi lukea heidän kotisivuiltaan. Toivottavasti ottelusta tulee tiukka ja mielenkiintoinen!

Kakkosdivisioona on jo finaaliottelua vaille valmis, mutta ykkösdivisioonassa alkaa homma vasta mennä mielenkiintoiseksi. Kolmasosa runkosarjasta on enää jäljellä, mutta playoff-paikka on auki vielä koko joukkuekaartille. Helsinki Golden Spirit Demons on jo käytännössä varmistanut sarjataulukon piikkipaikan, mutta kolmesta seuraavasta välieräpaikasta sekä toisesta välieräpelin kotiedusta käydään vielä kovaa kamppailua.

Ennen kolmen viikon sarjataukoa pelattu kierros tarjosi ainakin minulle yhden todella ison yllätyksen. Vaasa Vikings oli minun kirjoissani ehdoton altavastaaja, kun he ottivat yhteen Helsinki 69ersin kanssa, mutta toisin kävi. Vaasalaiset lähettivät stadilaiset kotiin kirvelevän tappion kera numeroin 28 - 20 (7 - 6). Demons ja Varkaus Steelers taas eivät pettäneet, vaan joukkueet voittivat helposti omat kotiottelunsa Pori Bearsia (otteluraportti) ja Lieto Oakmenia vastaan. Kuriositeettina mainittakoon, että Oakmen oli saapunut Varkauteen ainoastaan kymmenen miehen voimin, joten ottelu pelattiin 9vs9 -miehityksellä. Peliä edeltävällä viikolla ottelun yllä leijui jopa peruutusuhka, mutta onneksi lietolaiset kuitenkin saapuivat pelaamaan, kuten alunperin oli sovittu.

Sarjataulukossa on nyt jopa neljä joukkuetta tasoissa. 69ers, Vikings sekä Oulu Northern Lights että Tampere Saints ovat kaikki neljässä sarjapisteessä, kun enää kolme kierrosta on pelaamatta. Ketkä kaksi tahansa näistä voivat vallata viimeiset kaksi pudotuspelipaikkaa. Joukkueet ovat pelanneet niin hienosti ristiin, että teoriassa jopa Lieto Oakmen voisi vielä nousta playoff-paikalle, jos he onnistuisivat voittamaan kaikki jäljellä olevat kolme otteluaan.

Seuraavalla kierroksella onkin tiedossa kova taisto, kun Saints saapuu Käpylän velodromille ottamaan mittaa 69ersista. Voitolla kumpi tahansa joukkue ottaa ison harppauksen kohti playoff-paikkaa, joten panokset pelissä ovat kovat. Vikingsin on myös lyötävä kotonaan Bears, mikäli Vaasa haluaa vielä tavoitella sarjataulukon kakkospaikkaa Steelersiltä. Voitettuaan 69ersit on vaasalaisilla vielä erittäin hyvät mahdollisuudet pelata ensimmäinen välieräottelu kotikentällään. Myös Oakmen voisi vielä järkätä jymy-yllätyksen ja nousta mahdolliseksi välieräjoukkueeksi, jos he pystyisivät pistämään kapuloita demonien rattaisiin, mutta se taitaa olla jo aika kaukaa haettua - minultakin.

Aikaisemmista vuosista poiketen tämänvuotinen Vaahteraliigan loppuottelu, Vaahteramalja XXVI, pelataan Finnair Stadiumilla Helsingissä. Ottelu käydään lauantaina 10.9. kello 18 alkaen ja, myös aiemmista vuosista poiketen, Vaahteraliigan pronssiottelu pelataan jo Vaahteramaljaa edeltävänä päivänä. Pronssiottelun paikkaa ei ole julkistettu.

Suomen amerikkalaisen jalkapallon liiton puheenjohtaja Roope Norosen mukaan “Finnair Stadiumille siirtyminen luo uusia mahdollisuuksia järjestää viihdyttäviä tapahtumia ja on lajillemme tärkeä kehitysaskel eteenpäin.” Viime vuonna Vaahteramaljaa seurasi noin 1000 katsojaa ja tänä vuonna SAJL:n tavoitteena on saada katsojia paikalle 1500-2000. Finnair Stadiumilla pelataan myös Suomi-Ruotsi -maaottelu lauantaina 24.9. Lähde: SAJL

Tiedotteesta on aistittavissa, että Vaahteramalja aiotaan jatkossakin järjestää Finnair Stadiumilla. Stadionin yleisökapasiteetti on 10770 katsojaa ja kaikki katsomot ovat katettuja. Vaikka ensimmäisenä vuonna siellä kenties voikin olla verrattain autiota, on tämä silti hieno askel eteenpäin. Ei tuo vetoisuudeltaan toki vielä Glory Days -aikojen Olympiastadionia vastaa, mutta kasvunvaraa silti riittää ja loppuunmyynnin riskikin on ainakin useimpien lukijoiden elinaikana olemassa.

Lisäys, 5.8.2005 klo 8:20: SAJL:sta saamani tiedon mukaan pronssiottelu pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen joukkueen kotikentällä.

Suomi voitti amerikkalaisen jalkapallon EM-kilpailuissa pronssia. Käytän sanaa voitti, koska viimeisestä pelatusta ottelusta otettiin voitto, vaikka ensimmäisessä ottelussa koettiinkin kirvelevä tappio Ruotsia vastaan.

Ansaitsiko Ruotsi voittonsa ja oliko Suomi vasta kisojen kolmanneksi paras joukkue? Jenkkifutiksessa ei voi pelata kovin montaa ottelua yksissä kisoissa, joten aikaisemmista kisoista perityllä pelijärjestyksellä on huomattavan suuri merkitys. Saksa sai alkuerässä vuoden 2001 mestarin oikeudella vastaansa B-sarjasta nousseen Ison-Britannian ja voitti ottelun helposti 34-0. Britannialla oli muutama hyvä yksilö mutta yleinen kurittomuus ja mm. pelinrakentajan fiksaantuminen tietyille laitureille heittämiseen pilasi peliä.

Suomi edellisten kisojen kakkosena sai vastaansa Ruotsin ja lähti peliin hienoisena altavastaajana. Ruotsi pelasi EM-kisojen alla kaksi tiukkaa harjoitusottelua ja oli päässyt kokeilemaan kokoonpanojaan. Suomi sai peliin salama-alun. Miikka Riionheimo palautti syötönkatkon 34 jaardia maaliin ja hetkeä myöhemmin Routsin Alnervikin lentopotku blokattiin ja tuloksena oli safety. Suomi johti peliä 9-0 ja Suomen sivurajalla vallitsi loistava tunnelma. Näin amerikkalaista jalkapalloa pelataan. Viritellään kohta mankasta Den glider in päälle.

Mutta Suomen hyökkäys ei saanut aikaiseksi tasaisia hyökkäysvuoroja. Suomen ainoan hyökkäys-TD:n teki turnauksen all-starsiin valittu Anatole Wiik noin 15 jaardia syvästä poikkikuviosta. Penkillä oli aikaa heittää, hän löysi Wiikin hienosti ja Anatole juoksi 67 jaardin maalin.

Suomi eteni Ruotsia vastaan juosten ensimmäisellä puoliajalla vain kaksi (2) jaardia. Vaikka Suomen hyökkäyksen piti etukäteissuunnitelmien mukaan edetäkin pääasiassa heittäen, ei kahdella juoksujaardilla voida puhua missään tapauksessa tasapainoisesta hyökkäyksestä. Ensimmäisellä puoliajalla Paukkula kantoi palloa neljä kertaa ja toisella puoliajalla viisi. Pisin kanto toi 10 jaardia ja yhteensä Paukkulan kannoilla Suomi eteni 14 jaardia.

Olisi väärin sanoa, että Paukkula on huono keskushyökkääjä, tämän todistaa jo pronssiottelussa Brittejä vastaan edetyt 136 jaardia 18 kannolla, valinta pelin arvokkaimmaksi pelaajaksi sekä valinta Vaahteraliigan viikon 2 pelaajaksi. Sen sijaan on mahdollista, että Paukkulan määrätietoinen juoksutyyli, jossa puolustajat haastetaan suoralla kontaktilla, eikä mahdollista isompaa peliä haeta harhautuksella, ei ollut paras mahdollinen taktiikka hyvin taklannutta Ruotsia vastaan. Paukkula on vahva ja haastaa vastustajat yrittämällä juosta näiden yli. Taktiikka saattaa tuottaa ylimääräisen jaardin tai pari, mutta harvoin isoja pelejä. Olisin mielelläni nähnyt kentällä toisen tyyppistä keskushyökkääjätyöskentelyä, kun oli käynyt selväksi, ettei Paukkulan kannoilla saada luotua Ruotsille vakavasti otettavaa juoksu-uhkaa. Suomi eteni Ruotsia vastaan heittäen 244 jaardia ja juosten 9. Ruotsi heitti 130 jaardia ja juoksi 142 jaardia. En muista, epäonnistuiko Ruotsin ensimmäinen taklaaja Paukkulan pysäyttämisessä kertaakaan.

Toisaalta voidaan myös pohtia, oliko Paukkulalla tilaa juosta. Penkillä oli ajoittain erittäin kiire heittää ja pronssiotteluun Suomi tekikin vaihdoksia hyökkäyksen linjaan, jotta Penkille saadaan lisää aikaa. Ruotsin kaksi tiukkaa harjoituspeliä on epäilemättä auttanut Ruotsia löytämään toimivimmat kokoonpanot merkityksellisiin otteluihin. Kun EM-kilpailuissa pelataan vähän otteluita, ei mukana ole merkityksettömiä pelejä, jossa kokoonpanoja voitaisiin testata, kuten monissa muissa lajeissa. Suomessa harrastajien määrä on pieni ja kärki kapea, joten jo yksi tai kaksi poisjääntiä voi vaikuttaa tiukoissa peleissä lopputulokseen varsin ratkaisevasti.

Ruotsi pelasi koko turnauksen hyvin. He tekivät kummassakin pelaamassaan ottelussa voittopisteet viimeisellä neljänneksellä eivätkä fumblanneet palloa kertaakaan koko turnauksessa. Juoksupuolustus pelasi tarkasti, pisin päästetty juoksu oli Paukkulan kymmenjaardinen. Finaalissa puolustukset pelasivat tarkasti vaikka kummankin joukkueen ensimmäiset pisteet tulivatkin karkuun päässeen laitahyökkääjän tekeminä. Saksan laiturin ympärillä oli 10 metriä tyhjää ja hän saikin tepastella maaliin rauhassa. Ruotsin maalin tehnyt laituri oli post-kuviossa pari metriä Saksan puolustajaa syvemmällä. Koko pelin ajan pallo liikkui keskikentän molemmin puolin ja yleisin peli olikin kolme ja ulos tai syötönkatko. Ruotsi heitti neljä syötönkatkoa ja Saksa kolme.

Peliesitysten perusteella voidaan sanoa, että Euroopassa on tällä hetkellä kolme tasavahvaa jenkkifutismaata. Ruotsi onnistui tällä kertaa kurinalaisen pelin ansiosta. Sitä on varmasti edesauttanut pelatut harjoitusottelut.

Miksi Suomi sitten ei pelannut harjoitusotteluita?

Koska se maksaa ja rahaa ei ole. Maajoukkueleiritys maksaa ja pelaajat joutuvat maksamaan leiripäivät itse. Vaahteraliigan joukkueita ei kiinnosta tukea maajoukkuetta, koska se ei suoraan hyödytä niitä. Seurat käyttävät vähät rahansa menestymiseen sarjapeleissä ja junioritoiminnan pyörittämiseen. Pari kolme pelaajaa maajoukkueessa ei juurikaan paranna seuran peliesityksiä liigassa. Liitto ei saa houkuteltua sponsoreita, koska maajoukkuepelejä ja katsojia on vähän.

Vaahteramaljan pelaaminen Finnair Stadiumilla on ehdottomasti liike oikeaan suuntaan. Jo muutaman sadan lisäkatsojan tuloilla on liiton toiminnalle suuri merkitys. Fanikulttuurin kehitys alkaa ainakin maajoukkuetasolla lähes nollasta. Malmössä oli Suomen joukkuetta kannustamassa viisi fania ja kaksi valokuvaajaa, joista allekirjoittanut oli toinen. Kisajärjestäjällä oli mediasta vastaava henkilö, mutta kummallekaan kentällä ei ollut järjestetty medialle Internet-yhteyttä, tilastot sain vain yhdestä pelistä ja press-tila oli auki vain finaalin aikana. Järjestyshenkilöitä oli paljon ja he näyttivät pääosin olevan tehtäviensä tasalla. Finaalissa tunnelma jalkapallokentällä oli hieno, katsomot alkoivat aivan vaihtopenkkien takaa ja päädyissä oli tilaa vain muutama metri. Ruotsalaisyleisö kannusti omiaan kuuluvasti. Välillä liiankin kuuluvasti ja väärissä kohdin, kun ruotsalaishyökkäyksellä oli vaikeuksia kommunikoida linjassa.

Onkin helppo todeta, että Suomen amerikkalaista jalkapalloa voi edistää jo pelkästään tulemalla katsomaan otteluita. Ostamalla lippu lippuluukulta ja kannustamalla. Aivan kuten muissakin urheilulajeissa.

Philadelphia Eaglesin aloitettua tiistaina Suomen aikaa harjoitusleirinsä, ovat kaikki NFL-joukkueet virallisesti työn touhussa valmistautumassa syyskuun alussa alkavaan kauteen. Kauden ensimmäinen harjoitusottelu pelataan tänään kun Atlanta Falcons ja Indianapolis Colts kohtaavat American Bowl -ottelussa Japanin Tokiossa puolelta päivin Suomen aikaa.

Joukkueilla tuntuu olevan varsin erilainen suhtautuminen Japanissa pelattaavaan otteluun. Falconsin päävalmentaja Jim Moran mukaan joukkue on innoissaan matkasta ja kukaan ei hänen kuullensa ole valittanut esimerkiksi pitkästä lennosta. Moran mukaan matkalla on tarkoituksena ensisijaisesti pitää hauskaa, rentoutua ja tutustua vieraaseen kulttuuriin.

Toisenlaista on kuulunut Coltsin leiristä, jossa keskushyökkääjä Edgerrin James ilmoitti, ettei aio matkalle osallistua, koska ei pidä matkustamisesta. Myöhemmin tämä joutui taloudellisten sanktioiden pelossa pyörtämään päätöksensä. Joukkueen päävalmentaja Tom Dungy taas vertasi Japanin-matkaa veromätkyihin, joita ei alkuun pidä oikeutettuina eikä haluaisi maksaa, mutta myöhemmin tajuaa, että näin on joka tapauksessa tehtävä.

On mahdollista, että Falconsin Klaus Alinen pääsisi ottelussa pelaamaankin. Joukkueiden ykkösmiehistöjen oletetaan olevan kentällä suunnilleen 15 snäpin ajan. Ottelun kulkua voi seurata esimerkiksi NFL.comin otteluseurantasivulta.

Taannoisen Rajaritarit - Crocodiles -otteluseurannan suosion innoittamana Kainalopallokorneri seuraa lauantaina 6.8. kello 15 alkavaa lappeenrantalaisen Rajaritareiden ja helsinkiläisen Roostersin välistä vaahteraliigaottelua suorana lähetyksenä Kimpisen kentältä Lappeenrannasta.

Tekniikka näyttää pelaavan, joten vartin kuluttua käynnistyvän ottelun tapahtumat raportoin lähes reaaliajassa. Sää täällä Lappeenrannassa on lämmin ja aurinkoinen, kuten jokaisessa aikaisemmassakin Rajaritareiden kotiotteluissa tällä kaudella. Ainut hyöty katetusta katsomosta on se, että kannettavan tietokoneen näytöstäkin saa jotakin selvää.

Rajaritarit voittaa kolikonheiton ja asettuu vastaanottamaan Roostersin potkua. Rajaritareiden palauttaa räpeltää pallon kanssa sen verran, ettei pääse etenemään pallon kanssa jaardiakaan ja Rajaritarit aloittaa omalta 14 jaardin linjalta. Lue koko juttu »

Vaahteraliigan ja divarien ollessa kuumimmillaan, rapakon takana on viimeinkin saatu pre season sekä harjoitusleirit käyntiin. Japanilaisetkin saivat oman annoksensa ammattilaisjefua, kun Indianapolis Colts ja Atlanta Falcons matkustivat Tokioon pelaamaan American Bowliksi tituleerattua ensimmäistä pre season -otteluaan. Mukana oli molempien joukkueiden isoimmat tähdet - pelinrakentajat Peyton Manning sekä Michael Vick. Molemmille sankareille kuitenkin riitti ensimmäinen neljännes, jonka jälkeen toisen neljänneksen aikana molemmat siirtyivät vaihtoon ja vastuu siirtyi kakkospelinrakentajille. Ottelu oli 40:s USA:n ulkopuolella pelattu NFL-ottelu ja päättyi tiukan väännön jälkeen lopulta Falconsin 27-21 -voittoon. Myös Falconsin practice squadissa treenaava Klaus Alinen sai peliaikaa ko. ottelussa, mutta tilastomerkintöjä ei suomalaiselle kuitenkaan merkitty.

Sunnuntaina vietettiin ammattilaisfutiksen tärkeää päivää, kun NFL:n Hall of Fame -kaartiin lisättiin jälleen neljä pelaajaa. “Class of 2005″ -joukkoon valittiin tänä vuonna kolme legendaarista pelinrakentajaa: Benny Friedman, Dan Marino ja Steve Young. Heidän lisäksi nimensä aikakirjoihin sai myös keskushyökkääjänä sekä valmennuksessa menestynyt Fritz Pollard, joka oli myös liigan ensimmäinen afroamerikkalainen joukkueen päävalmentaja. Tänä maanantaina Hall of Fame -viikonloppu saa päätöksensä, kun Canton, Ohiossa pelataan vuosittainen AFC-NFC Hall of Fame -ottelu. Tänä vuonna vastakkain asettuvat Chicago Bears sekä 40:ttä NFL-kauttaan juhliva Miami Dolphins.

Myös Terrell Owens puhuttaa taas vaihteeksi. ESPN:n uutisoinnin mukaan ailahtelevan laitahyökkääjän maine on alkanut rakoilla pahasti Eaglesin kannattajien keskuudessa. Sen lisäksi, että mies ei vaikuttanut alunperin olevan laisinkaan motivoitunut harjoitusleiriä silmällä pitäen, entisestä Philadelphien suosikkipojasta on tullut yksineläjä, joka tuntuu viihtyvän vain omissa oloissaan. Miten tämä sitten vaikuttaa Eaglesin joukkuehenkeen tai menestykseen varsinaisen kauden alkaessa, jää nähtäväksi. Asiaa ei varmasti auta myöskään yhtään se, että Owens on loukannut nivusensa, mikä pitää hänet poissa harjoituksista vielä jonkin aikaa.

Viimeisimmässä Super Bowlissa pelanneen Philadelphian tilanne voisi näyttää paremmaltakin. Ykköslaiturin kärsiessä motivaatio-ongelmista ja kakkoslaituri Todd Pinkstonin luultavasti missatessa koko kauden, voi käydä niin, että Eaglesin pelinrakentaja Donovan McNabb joutuu turvautumaan enemmän juoksupeliin. Joukkueelle ongelmia kasaa lisää tässä tilanteessa aloittava keskushyökkääjä Brian Westbrook, joka päätti jättää saapumatta harjoitusleirille paremman sopimuksen toivossa. McNabbilla on täysi työ pitää hyökkäyksensä kasassa, mikäli mielii heittää palloa toista kertaa peräkkäin Super Bowlissa.

Pelinrakentajista puheenollen, Oakland Raidersin hyökkäystä vuodesta 1999 johtanut ja Super Bowliin asti vienyt Rich Gannon on päättänyt lopettaa uransa.

Lahti Jets otti niukan voiton Kouvola Indiansista II-divisioonan finaalipelissä 7.8. Loppunumerot olivat 18-15 (6-12). Täten Lahti nousee ensi kaudeksi suoraan ykkösdivisioonaan.

Ottelu oli erittäin tiukka, mistä kertoo jo lopputuloskin. Ensimmäisellä puoliajalla Indiansin juoksu oli tuonut jaardeja tehokkaasti, ja tarjotut pisteentekopaikat käytettiin menestyksekkäästi hyväksi. Indians pääsi kaksi kertaa 10 jaardin päähän Jetsin maalista ja tuloksena olikin kaksi maalia. Jetsin hyökkäys taas ei ollut vahvimmillaan ensimmäisellä puoliskolla, mutta lahtelaiset saivat aikaiseksi kuitenkin yhden touchdownin. Toisella puoliskolla juhli Jetsin puolustus, joka pysäytti Indians-hyökkäyksen 10 jaardin sisälle kolme kertaa, antaen lopulta kouvolalaisille ainoastaan 3 pistettä potkumaalilla. Jets-hyökkäys taas kuljetti palloa hienosti juosten ja varmisti voiton kahdella juoksumaalilla.

Ottelu on herättänyt jälkeenpäin paljon keskustelua. Molemmista joukkueista löytyy henkilöitä, jotka syyttelevät vastapuolta erinäisistä syistä johtuen. Kovaa sananvaihtoa on käyty niin Kouvolan kuin Lahden keskustelufoorumeilla sekä SAJL:n virallisilla foorumeilla. Allekirjoittanut ei lähde tässä syyttelemään ketään, mutta kieltämättä täysin turhaa sanaharkkaa on ainakin ollut varsin hauska seurata vierestä.

Pieniä spekulaatioita on nostanut pinnalle myös Kouvolan päätös kieltäytyä karsintaottelusta ykkösdivarin toiseksi viimeiseksi jäävää joukkuetta vastaan. Luultavasti tämä johtuu siitä, että ottelua saataisiin odottaa liian pitkään, kun pelaajat voitaisiin jo nyt päästää lepäämään, mutta eipä allekirjoittaneellakaan mitään virallista tietoa asiasta ole. Eri lähteistä on myös kuulunut toistaiseksi vahvistamattomia huhuja, että Indiansille olisi jo luvattu paikka ensi kaudeksi ykkösdivisioonassa, mutta tämä luultavasti varmistuu vasta joskus tulevan talven aikana.

Joka tapauksessa kakkosdivisioona on nyt saatu onnistuneesti päätökseen ja kiistaton voittaja sekä sarjanousija on Lahti Jets puhtaalla pelillä. Onnittelut lahtelaisille ja tsemiä ykkösdivariin ensi kaudeksi!

Lisäys 10.8: Kouvola on julkaissut tiedotteen, jossa karsintaottelun väliin jättäminen selitetään perusteellisesti. Asia on siltä osin pihvi.

I-divisioonan sarjataulukko ei näytä kyllä yhtään sen selvemmältä viimeisimmän kierroksen jälkeen. Ainoastaan Helsinki Golden Spirit Demons ja Varkaus Steelers ovat varmistaneet välieräpaikkansa, mutta kahdesta viimeisestä paikasta käydään vielä kovaa kamppailua. Pori Bears on jo mielestäni menettänyt mahdollisuutensa välieräpaikkaan, mutta Helsinki 69ers, Tampere Saints, Oulu Northern Lights sekä Vaasa Vikings ovat kaikki edelleenkin tyrkyllä jatkopeleihin.

Isoimman askeleen pudotuspelejä silmällä pitäen otti Tampere Saints, joka haki tärkeän vierasvoiton 69ersista Käpylän velodromilla pelatussa ottelussa loppunumeroin 14 - 36 (8 - 24). Saints on nyt kuudella sarjapisteellä Steelersin perässä sarjataulukon kolmantena, kun kaksi ottelua on enää pelaamatta. Tampere näyttää olevan aivan eri joukkue kuin viime vuonna. Saintsia pöllyytettiin miten haluttiin edellisvuonna, mutta nyt joukkue on kuin taikaiskusta noussut taistelemaan ykkösdivisioonan välieräpaikoista.

Myös Vaasa Vikings järjesti oman yllätyksensä, mutta heidän kannaltaan ikävämmän sellaisen, kun joukkue otti takkiin Pori Bearsilta kotonaan lukemin 7 - 27 (7 - 12). Vikings oli paikalla ainoastaan 13 pelaajan kera, kun taas porilaisia oli paikalla 19 joten tämä varmasti on ainakin osasyynä Vikingsin vaisuun esitykseen. Tulos ei ainakaan auttanut vaasalaisia loppukautta ajatellen.

Demonit taas ottivat varman voiton sarjajumbo Lieto Oakmenista kotonaan luvuin 28 - 6 (15 - 0). Samalla stadilaiset varmistivat myös runkosarjan voiton sekä playoff-edun välieriin ja mahdolliseen Spagettimaljaan.

Seuraavalla kierroksella Steelers voi varmistaa kotiedun välieriin voitolla Vikingsista, ja Saints puolestaan voi varmistaa välieräpaikan voitolla Demonsista. Northern Lights taas voi ottaa todella hyvän otteen playoff-paikasta, mikäli he pystyvät Vikingsin ja Saintsin tavoin ottamaan voiton 69ersista. Panokset ovat siis edelleenkin kovat ensi lauantaina runkosarjan lähestyessä loppuaan.

Lappeenrannan Kimpisen urheilukentällä kohtaavat hetken kuluttua vaahteraliigaottelussa kotijoukkue Rajaritarit ja vierasjoukkue Jaguaarit Jyväskylästä. Molemmilla joukkueilla on tähänastisista seitsemästä ottelusta koossa vain yksi voitto ja tämän ottelun voitolla jompi kumpi varsin todennäköisesti välttää kauden päätteeksi joillekin tiedossa olevan karsintaottelun. Välitän lukijoille ottelun tapahtumia lähes reaaliajassa.

Täällä Lappeenrannasa, kuten kaikissa tämän kauden aiemmissakin Rajaritareiden kotiotteluissa, paistaa aurinko. Arvonna tuloksena Rajaritarit aloittaa hyökkäämisen, eli Jaguaarit asettuu palloa potkaisemaan.

Rajaritareiden Tuomas Rasilainen palauttaa potkua parisenkymmentä jaardia.

Ensimmäisen juoksupelin päätteeksi Rajaritareiden Markku Luoto loukkaa ilmeisesti jalkansa ja ontuu sivurajalle. Rajaritarit lähestyy puolta kenttää juoksemalla jatkuvasti keskeltä voimalla. Lue koko juttu »

Wolverines voitti Rauman Sea City Stormin helposti 69-13. Alussa näytti, että SCS pysyy Wolverinesin mukana kun Rauman Jeremy Werner palautti pelin aloituspotkun ja Wolvojen rähmäämän pallon maaliin.

Mielenkiintoisia otteita nähtiin kuitenkin toisella neljänneksellä. Tilanteessa 14-13 Raumalla oli edessä neljäs yritys ja 13 jaardia uusiin omalla 15 jaardin linjalla. Kaikkien taktiikkaoppaiden mukaan automaattinen lentopotku siis. Rauma asettuikin lentopotkumuodostelmaan, mutta Jeremy Werner päätti juosta. Mutta juoksu jäi jaardin vajaaksi uusista. Pallo Wolvoille ja Raumalle vielä epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä rangaistus. Loistavasti pelannut Sami “Tuote” Repo juoksi pallon helposti maaliin 13 jaardin linjalta. Tilanne 21-13.

Rauma sai pallon takaisin itselleen, mutta pian oli neljäs yritys edessä. Tällä kertaa omalla 37 jaardin linjalla ja uusiin yrityksiin oli 5 jaardia. Ja jälleen Werner päätti juosta eikä tulos ollut edellistä kummempi. Jaardi uusista yrityksistä, pallo Wolvoille joka teki jälleen maalin. Tilanne 28-13.

Ehkäpä Wernerillä oli luottamusta itseensä, kun oli tehnyt jo kaksi maalia (kolmas oli hylätty virheen takia). Mutta vastuu on silti valmennuksella. Valmennus kertoo pelaajille, saako yrittää juoksemista vai ei. Kun ollaan omalla 15 jaardin linjalla, peli on lähes tasan ja peliaikaa on vielä reilusti, ei vastustajalle pidä antaa minkäänlaisia mahdollisuuksia pallon saamiseen niin hyvästä kenttäasemasta.

Vai eikö Rauman valmennus luottanut omaan puolustukseen ja oli pakko yrittää pitää omaa hyökkäystä kentällä, jopa suurella riskillä. Sinänsä järkevää, koska Rauma ei onnistunut pysäyttämään Wolvojen hyökkäystä kuin kolmesti ja päästi kymmenen maalia. Mutta kuitenkin.

Ykkösdivarin kaksi viimeistä pudotuspelipaikkaa ovat vieläkin auki, kun enää yksi kierros on pelaamatta. Varkaus Steelers varmisti kakkospaikan runkosarjassa ottamalla selvän 17 - 45 (10 - 19) -voiton Vaasa Vikingsista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että varkautelaiset saavat pelata välieräottelunsa kotikentällään.

Tampere Saints ei saanut järjestettyä yllätystä omassa kotiottelussa Helsinki Golden Spirit Demonsia vastaan. Tamperelaiset olisivat voineet käytännössä varmistaa oman pudotuspelipaikkansa voitolla stadilaisista, mutta toisin kävi. Demons otti voiton runkosarjan viimeisestä ottelustaan pistein 15 - 29 (0 - 16). Tampereella on kuitenkin vielä erittäin hyvät mahdollisuudet pysyä pudotuspelirajan yläpuolella. He tarvitsevat kuitenkin voiton Vaasa Vikingsista ensi viikolla, jos haluavat omalla pelillä varmistaa jatkopaikkansa.

Helsinki 69ers otti tärkeän voiton Oulu Northern Lightsista pistein 29 - 13 (15 - 13). Voitto taas puolestaan heikensi Oulun mahdollisuuksia nousta neljän parhaan joukkoon. Myös Pori Bears säilytti teoreettiset mahdollisuudet pudotuspeleihin ottamalla murskavoiton Lieto Oakmenista luvuin 80 - 0 (44 - 0). Noin runsasmaalista ottelua tuskin enää tällä kaudella nähdään.

Kaikki muut joukkueet paitsi Oakmenit ovat vielä tyrkyllä jatkopeleihin, koska joukkueet ovat pelanneet niin voimakkaasti ristiin. Tulossa on varsin mielenkiintoinen viimeinen kierros. Saints pelaa kotonaan Vikingsia vastaan, 69ers matkaa Varkauteen Steelersin vieraaksi ja Northern Lights matkustaa Lietoon. Etenkin Vikings ja Northern Lights tarvitsevat välttämättä voiton, mikäli haluavat pitää toiveet pudotuspelipaikasta yllä.

Tänään pelattiin Espoossa kauden viides ja viimeinen D- ja E-junnujen turnaus. Turnaukseen osallistui kymmenen joukkuetta ja arviolta 100 innokasta junnua. Peliaika oli 2×20 minuuttia juoksevaa peliaikaa ilman aikalisiä. Puoliaika oli 2-3 minuuttia joten yksi ottelu saatiin pelattua noin 45 minuutissa. Erikoispeleistä ainoastaan lisäpistepotkut olivat mukana ja onnistuneesta potkusta sai 2 pistettä, pelatusta lisäpisteyrityksestä yhden pisteen. E-junnuissa valmentaja on koko ajan kentällä ja kutsuu huddleissa pelit ja tarvittaessa opastaa pelaajat oikeille paikoilleen.

D-junnut ovat maksimissaan 15-vuotiaita ja E-junnut 13-vuotta tai alle. Pehmeällä nurmikolla näimme paljon hienoa harrastamista ja onnistumisia. Tärkeintä oli tietysti osallistumisen ja oppimisen ilo. Huoltojoukkoja varten paikalla oli runsas puffetti ja sivurajoilla oli vanhempia ihan kuten muissakin lajeissa.

Suomen jenkkifutiksen tulevaisuus on nuorissa. Ainut tapa pitää laji elossa on kasvattaa harrastajapohjaa. Hienojen turnausten järjestäminen tuo nuorille kokemuksia ja muistoja. Osa heistä jatkaa lajin parissa ja osa ei, aivan kuten muissakin lajeissa. Välillä joukosta kuitenkin nousee uusia michaelquarshieita, klausalisia ja petruspenkkejä esimerkeiksi uusille nuorille.

Joukkuetovereiden kanssa tulee paljon todennäköisemmin katsomaan liigapelejä tai Vaahteramaljaa ja fanikulttuuria syntyy vähitellen. Kukapa sen innokkaampi fani kuin teini-ikäinen nuori.

Tuomaroin turnauksessa seitsemän E-junnujen ottelua. Nuoret pelasivat reilusti, muutamia kiinnipitämisiä toki oli, mutta valmentajat olivat koulineet joukkueet pelaamaan kurinalaisesti. Vääriä aloituksia oli mielestäni vähän ja pojat kuuntelivat ohjeita tarkkaan. E-junnujen pelaaminen oli vielä pääosin törmäilyä, mutta teknisesti oikeita taklauksiakin nähtiin jo jonkin verran. D-junnujen pelit muistuttivat jo enemmän oikeata jefua.

On melko helppo ennustaa, että Suomen jefun taso nousee sitä korkeammaksi, mitä aiemmin nuoret aloittavat ja mitä enemmän heitä saadaan lajin pariin houkuteltua. Vanhan konkarin kannattaakin kantaa edes pieni korsi kekoon junnufutiksen hyväksi. Se kun on kivaakin.

Ensimmäinen todella merkityksellinen peli Wolverinesin ja Roostersin välillä piti lukuisat katsojat jännityksessä viimeiselle sekunnille saakka. Voittajalle luvassa oli paikka välierissä, häviäjälle runkosarjan viides sija. Roostersin tosin piti voittaa vähintään seitsemällä pisteellä, kuten Wolverineskin oli voittanut kauden ensimmäisessä kohtaamisessa.

Neljännellä neljänneksellä Wolvoilla oli hyvä draivi päällä, he olivat Roostersia jäljessä 8 pistettä ja potkumaalilla pääsisivät viiden pisteen päähän, joka riittäisi pudotuspelipaikkaan. 11 yrityksen draivissa pelinrakentaja Jarkko Nieminen heitti 9 kertaa ja neljännellä yrityksellä Roostersin 15 jaardin linjalta Jari Kinnunen potkaisi hienon 32 jaardin potkumaalin. Kellossa jäljellä 1 minuuttii 55 sekuntia.

Wolvot olivat käytännössä playoffseissa, jos puolustus pitäisi Roostersin hyökkäyksen aisoissa. Ja miksei pitäisi, Roostersin hyökkäys oli onnistunut tekemään ottelussa siihen mennessä vain yhden maalin ja yhden potkumaalin.

Mutta Wolverinesin valmennus päättää potkaista lyhyen aloituspotkun, eli on-siden. Kukaan ei oikein tuntunut käsittävän, että miksi.

Kolmella aiemmalla aloituspotkulla Roosters oli aloittanut keskimäärin omalta 29 jaardin linjalta. Roosters oli edennyt ottelussa heittäen 63 jaardia, joten Wolverines ei voinut pelätä heidän heittohyökkäystään.

Roosters peitti aloituspotkun, sai pallon puolesta kentästä ja toisella yrityksellä Tom Tucker juoksi 46 jaardin maalin. Peli oli 25-13 Roostersille ja peliaikaa jäljellä 1 minuutti ja 1 sekunti.

61 sekuntia on jenkkifutiksessa tietysti ikuisuus, mutta Wolverinesillä ei ollut enää yhtään aikalisää jäljellä. Pimenevässä illassa he pääsivät kuitenkin hienolla draivilla Roostersin 15 jaardin linjalle, jossa peliaikaa oli jäljellä sekunti. Seuraavalla yrityksellä Roosters otti vielä rangaistuksen syötön vastaanotonoton häirinnästä ja Wolverines sai pallon 2 jaardin linjalta. Ottelussa 13 kiinniottoa ottanut Anatole Wiik kuitenkin pudotti Niemisen viimeisen heiton maalialueella ja Wolverines hävisi.

Kukaan ei silti tiennyt, miksi Wolverines potkaisi on-siden.

I-divisioonan välieräpaikat on jaettu. Joukko näyttää yhtä poikkeusta lukuunottamatta samalta kuin viime vuonna. Kärjessä viipottaa edelleenkin runkosarjassa voittamaton Helsinki Golden Spirit Demons. Toisena välierän kotijoukkueena sarjataulukossa on Varkaus Steelers, joka Demonsin tavoin ehti varmistaa paikkansa ennen viimeistä kierrosta.

Kolmantena on sarjan tämän vuoden suurin yllättäjä Tampere Saints, joka on päässyt mahtavaan vireeseen juuri oikeaan aikaan kautta. Joukkue varmisti paikkansa ottamalla selvän 52 - 3 (36 - 0) voiton Vaasa Vikingsista, joka tappion myötä putosi sarjataulukon toiseksi viimeiseksi. Tampere matkaa ensi lauantaina Varkauteen ottamaan mittaa Steelersistä, joka antoi aiemmin runkosarjassa heille kyytiä luvuin 12 - 30 (0 - 6). Nälkä tamperelaisilla on varmasti kova, mutta riittääkö se viime vuoden finalistin kaatamiseen? Aivan yhtä kova hinku Spagettimaljaan on varmasti myös varkautelaisilla.

Neljäs välieräjoukkue on Helsinki 69ers. Sixtarit lunastivat välieräpaikkansa ottamalla herkullisen voiton Steelersistä vieraspelissä luvuin 20 - 23 (7 - 20). Ottelu päättyi divarissa todella harvoin nähtyyn yli 40 jaardin potkumaaliin, mikä vei sixtarit ratkaisevaan kolmen pisteen johtoon, kun peliaikaa oli jäljellä alle minuutti. Sixtarien välierävastustajana on luonnollisestikin GS Demons. Viime vuonna samassa välierässä Demons oli parempi luvuin 21 - 6 (14 - 0). Tänä vuonna paikalliskamppailussa piinaajat olivat kuusysiä parempi lopputuloksen ollessa 22 - 24 (14 - 13). Odotettavissa on siis näillä näkymin tiukka välierä, mutta itse odotan kuitenkin demonien olevan myös tänä vuonna toinen finalisti.

Toista finalistia onkin vaikeampi ennustaa, mutta veikkaan silti (vaikka myönnettäköön, että näkemykseni on ehkä hiukka puolueellinen), että Steelers pystyy lyömään Saintsin toistamiseenkin, vaikka lopputulos lieneekin tiukempi tällä kertaa.

Atlanta Falconsiin NFL:n international development squad -ohjelman nimissä kuuluva suomalainen Klaus Alinen on siirretty sisemmän laitahyökkääjän pelipaikalta ainakin osittain puolustuksen ulommaksi linjamieheksi. Falconsin päävalmentaja Jim Moran mukaan Alinen on pärjännyt hyvin sisempänä laitahyökkääjänä, mutta koska joukkue saa pitää tämän harjoitusryhmässään koko kauden, voidaan Alista kehittää laajemminkin.

Alisen ensimmäinen harjoitus uudella pelipaikalla sujui Moran mukaan hyvin, ottaen huomioon sen, että puolustuksessa pelaaminen on hänelle vierasta. 198 senttimentriä pitkä ja 116 kiloa painava Alinen sopinee kokonsa puolesta hyvin myös linjaan, ainakin harjoitusmielessä, onpa Falconsilla sitten visiona kehittää Alisesta kautta 2006 varten pelaaja kummalle paikalle tahansa. Lähde: Atlanta Falcons

Tänään pelataan Velodromilla naisten SM-sarjan finaali Golden Spirit Demons vastaan Roosters. Samat joukkueet ovat kohdanneet finaalissa kahdesti aiemminkin. Vuonna 2003 Roosters voitti 14-7 ja vuonna 2004 Demons voitti 17-14. Tänä vuonna joukkueet kohtasivat runkosarjassa kahdesti ja molemmat pelit päättyivät Demonittarien voittoon.

Roostersin avainpelaaja on ehdottomasti viime vuoden all-starsiin sekä puolustukseen että hyökkäykseen valittu Merita “Mersu” Bruun. Demonsien puolustuksen täytyy keskittyä erityisesti Bruunin kiertopelien pysäyttämiseen, joten Demonsien puolustuksen endeillä on paljon vastuuta. Demonsien vahvuutena voidaan nähdä monipuolinen heittopeli, joka pystyy toimittamaan palloa tehokkaasti taitaville laitahyökkääjille. Pelinrakentajana on vuoden 2004 all-stars pelinrakentaja Jenni “Wallu” Wahlberg.

Kummankin joukkueen rosterit vilisevät muutenkin all-stars -pelaajia. Molemmat saivat viime vuoden hyökkäys-all-starsiin neljä pelaajaa ja puolustukseen kolme, jos Bruunia ei lasketa uudestaan. Roosters kuitenkin menetti viime vuoden kokoonpanosta Demonsien riveihin Ulla “Uge” Revon, joka on runkosarjan aikana näyttänyt vaarallisuutensa takakentällä ottamalla lukuisia syötönkatkoja.

Roostersin peliä tullee haittaamaan valmennustiimissä mukana olleen Petrus Penkin poissaolo ainakin osasta kamppailua. Penkin Porvoo Butchers pelaa klo 16:00 alkaen Porvoossa Crocodilesiä vastaan, eikä hän ehdi naisten finaaliin sivurajalle kuin aivan viimeisille hetkille. Roostersilla tulee muutenkin olemaan vaikea ilta voittaakseen Demonsien juonikuvioista vastaavat Kalle Karppisen, Teemu Kuusiston, Heikki Kuuselan ja Pete Salovallan. Kainalopallokorneri veikkaa ottelun päättyvän Demonittarien voittoon 28-14.

Peli on tunnelmallinen iltapeli alkaen kello 18:30 ja sisäänpääsy on ilmainen. Tervetuloa seuraamaan kiihkeää paikalliskamppailua ja SM-kultamitalien jakoa!

Vaahteraliigan pudotuspelijoukkueet olivat selvillä jo ennen viikonloppuna pelattua viimeistä kierrosta, mutta nyt ratkaistavana olivat vielä välieräparit. Kuten jo neljän pelatun kierroksen jälkeen sarjan yllätyksettömyyteen turhautuneena ilmoitin, ovat pudotuspelijoukkueet Seinäjoki Crocodiles, Porvoo Butchers, Helsinki Roosters ja Turku Trojans. Kahden kärkijoukkueen järjestyksen tosin näköjään tiesin väärin. Sarjasta onneksi lopulta tuli ainakin jonkin verran jännittävä muun muassa Helsinki Wolverinesin ilmoittauduttua mukaan taisteluun viimeisestä pudotuspelipaikasta, Roostersin hävittyä sarjan viimeisenä majailleelle Lappeenranta Rajaritareille ja kaadettua heti seuraavana viikonloppuna sarjakärki Butchersin.

Runkosarjan voiton, joukkueen historian ensimmäisen, vei puhtaalla pelillä Crocodiles, joka voitti viimeisessä ottelussa myös mahdollisuuden runkosarjan voittoon omanneen Butchersin vieraskentällä numeroin 28-19. Kovassa sateessa pelatun sarjan kolmossijan ratkaisseen viime vuoden finaalijoukkueiden kohtaamisen voitti kotonaan lukemin 19-7 Roosters. Se ja Trojans saivat kohtaamisessaan epäsuotuisan sään vuoksi aikaan yhteensä vain 29 heittämällä edettyä jaardia. Luulenkin, ettei ottelu antanut todellista kuvaa hurjana heittojoukkueena tällä kaudella jenkkipelinrakentaja Chris Dapoliton johdolla kunnostautuneen Trojansin nykykunnosta.

Vaahteraliigan välieräparit ovat siis Crocodiles-Trojans ja Butchers-Roosters. Molemmat ottelut pelataan ensi lauantaina, 3.9.

Sarjan häntäpäässä Rauma Sea City Storm onnistui kaatamaan Jyväskylän Jaguaarit ja näin ensi viikonlopun sijoitusottelussa Lappeenrannassa kohtaavat sarjan viimeiseksi jäänyt Jaguaarit ja toiseksi viimeiseksi jäänyt kotijoukkue Rajaritarit. Tuon ottelun häviäjä joutuu vielä myöhemmin syksyllä kohtaamaan tasonmittausottelussa ykkösdivisioonan voittajan.

I-divisioona on loppuottelua vaille valmis. Ensi viikonloppuna pelattava Spagettimalja tulee olemaan toisinto viime vuodelta - vastakkain asettuvat toista kertaa peräkkäin Helsinki Golden Spirit Demons sekä Varkaus Steelers.

Kotijoukkue Demons on ollut jo kaksi kautta putkeen täysin voittamaton. Nyt he lunastivat loppuottelupaikkansa voittamalla Helsinki 69ersin, joka oli tienannut oman välieräpaikkansa tiukalla voitolla Steelerseistä. Ilmeisesti joukkueen draivi kuitenkin loppui tähän, sillä Demons vei välieräottelun selvin numeroin 23 - 0 (12 - 0). Runkosarjassa joukkeilla oli ollut huomattavasti tiukempi kamppailu, mutta välierässä Sixtarit olivat pelkkä vastaantulija.

Steelers taas sai vieraakseen Tampere Saintsin, jotka olivat runkosarjassa aiemmin hävinneet varkautelaisille pistein 12 - 30. Sen jälkeen Saints oli kuitenkin ottanut tärkeitä sulkia hattuunsa murskatessaan Vaasa Vikingsin sekä Steelersit päihittäneen 69ersin. Nämä pelit nostivat Saintsit pudotuspeleihin asti, ja monet uskalsivat povata jopa voittoa tamperelaisille. Toisin kuitenkin kävi ja Steelers vei ottelun pistein 25 - 0 (25 - 0). Tamperelaisilla on kuitenkin ollut erittäin hieno kausi, josta tuloksena on kolmas sija runkosarjassa, mistä on syytä olla ylpeä. Olen aivan varma, että jo ensi vuonna Saints on taistelemassa vieläkin kovemmin divarin kärkipaikoista.

Viime vuonna loppuottelun vei nimiinsä Demons pistein 34 - 7. Tänä vuonna on syytä odottaa huomattavasti tiukempaa taistelua divarin herruudesta. Ottelu pelataan myös tänä vuonna Helsingissä Käpylän Velodromilla. Tarkempi alkamisajankohta ei ole vielä ainakaan allekirjoittaneelle tiedossa, mutta vahvistamattomien huhujen mukaan Spagettimalja pelattaisiin “lauantaina iltapäivällä.”

Lisäys: Demonsin www-sivuilla kirjoitetaan, että ottelu pelattaisiin Velodromilla 16:30.

Lappeenrantalaisen Rajaritareiden tiedotteen mukaan Jyväskylän Jaguaarit on luovuttanut ensi lauantaina Lappeenrannassa pelattavaksi merkityn Vaahteraliigan sijoitusottelun. Ottelussa oli tarkoitus selvittää runkosarjassa viimeisille eli seitsemännelle ja kahdeksannelle tilalle sijoittuneiden joukkueiden keskinäinen heikommuuus. Tämän luovutuksen myötä seitsemännelle sijalle sijoittuu siis Rajaritarit Jaguaarien jäädessä pitämään huolta viimeisestä sijasta.

Täten Jaguaareja odottaa vielä 17. tai 18. syyskuuta pelattavaksi suunniteltu tasonmittausottelu ykkösdivisioonan voittajaa vastaan. Saa nähdä, löytyykö jyväskyläläisiltä intoa osallistua moiseen. Mikäli ei, toivon, että Suomen amerikkalaisen jalkapallon liiton suunnasta tapaukseen puututaan korkeimman sarjatason joukkueen toimien edellyttämällä vakavuudella.

Koska Lappeenrannassa ei enää tällä kaudella pelata, merkitsee se myös sitä, että Kainalopallokornerin reaaliaikaiset otteluseurannat ovat tämän vuoden osalta ohitse.