Kainalopallokorneri

Kaikkien aikojen teekkarijäynä

Meilläpäin teekkarit tunnetaan varsin lupsakkaana ja iloisena porukkana, jonka jokavuotiset vappujuhlat jättävät toisinaan jopa lähtemättömät jälkensä katukuvaan (esim. Tampereen Tammerkosken sillan kivipatsaiden sukuelimien mystinen katoaminen…). Toki teekkareilla löytyy myös hieman harmittomampiakin tapoja hauskanpitoon. Hyvänä esimerkkinä käyvät jäynät, pienet ja hieman suuremmatkin käytännön pilat, jotka kekseliäisyydellään huvittavat hetken päästä jopa sen kohteeksi joutunutta. Kuitenkin, jenkit ovat tässäkin asiassa menneet hivenen suurempiin mittakaavoihin…

Oli vuosi 1961, uusi vuosi oli juuri vaihtunut ja oli Rose Bowlin aika! Sinä vuonna legendaarisessa loppuottelussa kohtasivat Washington ja Minnesota. Katsomo oli ääriään myöten täynnä ja tunnelma sen mukainen. Ottelu televisioitiin koko maahan. Puoliajalle mentiin Washingtonin 17-0-johdossa. Puoliaikashow´sta vastasivat Washingtonin koulun orkesteri sekä joukkueen cheerleaderit. Televisio-otteluun oltiinkin jo pitkään kehitelty jotain sen arvolle sopivaa ohjelmaa. Sen ajatuksena oli muodostaa washingtonilaisopiskelijoiden istuimille jaetuista erivärisistä plakaateista erilaisia viestejä ja kuvia. Kukin nostaisi tietyn plakaatin penkeille jaettujen ohjeiden mukaisesti, kun cheerleaderit antaisivat merkin.

Aluksi kaikki menikin suunnitelmien mukaan. Kuitenkin 12:nnen kuvan kohdalla jokin ei enää täsmännyt. Kuvan piti esittää koiraa Washingtonin joukkueen nimen “Huskies” mukaan. No, eipä ilmestynyt plakaateista koiraa. Jokin koiraa muistuttava, kuitenkin liian matala ja erilaiset korvat ja häntäkin sillä oli… ihan kuin… majava?? Katsomon toisessa päässä jo hämmästys nousi ja lisääntyi kun seuraava kuva ilmestyi. Siinä seisoi: “SEIKSUH”, eli “HUSKIES” väärinpäin. Vieläkään ketään ei ymmärtänyt, mistä oikein oli kyse kunnes seuraava kuva paljastui: “CALTECH”. Washingtonilaiset olivat joutuneet teekkaripilan uhreiksi!! Mutta miten?

Jäynän takaa löytyi pieni joukko California Techin eli teknisen yliopiston opiskelijoita, jotka kutsuivat itseään nimellä “Fiendish Fourteen” (fiendish = pirullinen). Techin oppilaita oli jo jonkin aikaa kalvanut koulun vaatimaton menestys futisareenoilla. Lisää tulta liekkeihin lisäsi myös se, että Rose Bowl Stadium sijaitsee aivan kyseisen opinahjon vieressä. Tänä vuonna tuo pieni porukka päätti kuitenkin tuoda koulunsa koko kansan tietoisuuteen vaikka väkisin! Kun herrat kuulivat puoliajan ohjelmallisuuksista, pienten insinöörinalkujen aivoissa alkoi raksuttaa. Siinä se!

Kenelläkään ei kuitenkaan ollut hajuakaan, miten tällaisen kokoluokan esitys edes organisoitiin. No, paras kysyä hevoselta itseltään. Washingtonin huutosakin johtaja kertoilikin innosta hysteerisenä kaikki pienimmätkin yksityiskohdat show´sta losangelesilaiselle lukiolehden toimittajalle (a.k.a. techilainen valepuvussa…). Nyt kun tekniikka oli selvillä, ei muuta kuin ohjeet uusiksi! Teekkarit olivat asemissa cheerleaderien hotellin ovella, ja kun tyttöset eräänä iltana lähtivät huvittelemaan Disneylandiin, käytettiin tilannetta hyväksi: he murtautuivat tyttöjen huoneisiin, nappasivat yhden ohjelapuista ja kipittivät kopiopalveluun, jossa he teettivät siitä uudet kopiot - 2232 kappaletta. Sitten pikapikaa asuntolaan, jossa alkoivat pimeyden työt: uudenvuoden aaton yönä jokainen ohjelappu numeroitiin uudelleen paikkanumeroilla porukan tekemän oman suunnitelman mukaan. Sitten uudet laput takaisin cheerleadereiden hotellihuoneeseen, vanhat silppuriin, ja sitten asuntolaan odottamaan lopputulosta.

Seuraavana päivänä porukka kerääntyi TV:n ääreen katsomaan ottelua. Kukaan ei ollut juurikaan kiinnostunut itse ottelusta, vaan kaikki odottivat kieli pitkällä puoliaikaa. Kun show lopulta alkoi ja eteni, teekkarit huomasivat suunnitelmansa toimivan täydellisesti, ja kun lopulta “CALTECH” ilmestyi talonkokoisilla kirjaimilla TV-ruutuun, naurunremakka kuului varmasti kilometrien päähän. Stadionilla ei tosin naurettu, siellä oli… hiljaista. Cheerleaderit olivat ymmällään, kuten myös kymmenet tuhannet katsojat stadionilla sekä muutama miljoonaa TV-katsojaa. Taisi bändin bassorummun soittaja epähuomiossa kumauttaa kapulallaan pasunistia takaraivoon… Hiljaisuuden rikkoi lopulta jostain katsomosta lähtenyt hersyvä nauru, joka tarttui kulovalkean tavoin, ja kohta valtava äänivalli vyöryi stadionilta kaupunkiin. Bändi veti herneet nenään ja marssi kiukusta kihisten takaisin pukusuojiin.

Itse peliin tämä käytännön pila ei lopulta vaikuttanut. Minnesotan onnistui tehdä toisella puoliajalla vain yksi maali, ja Washington vei voiton 17-7. Historiaan ottelusta jäikin tuo puoliaikakepisodi, ja vaikka vuonna 1984 samaisen koulun oppilaat yrittivät pistää edeltäjiään hivenen paremmaksi, ei heidän tulostaululle hakkeroimat viestit saaneet aikaan samaa kuin vuoden 1961 jäynä.

LÄHDE: http://www.museumofhoaxes.com/pranks/rosebowl.html