Kainalopallokorneri

Odotan itse tulevaa Super Bowlia enemmän kuin koskaan ennen. Aikaisempina vuosina omasta mielestäni harvinaisen tylsä joukkue New England Patriots on onnistunut tuhoamaan haastajansa unelmat ja nousemaan dynastiaksi. Tänä vuonna saadaan NFL:lle uusi mestari. Ja voitti kumpi tahansa, niin siinä on jotain ainutlaatuista. Seahawks ei ole koskaan voittanut Lombardi-palkintoa. Steelersistä taas löytyy ainakin kaksi veteraania, joille mestaruus olisi loistava palkinto pitkästä ja raskaasta työstä - valmentaja Bill Cowher ja veteraanikeskushyökkääjä Jerome Bettis.

Mutta kumpi sitten ottelun voittaa? Vedonlyöntikertoimia tarkastellessani playoffien alussa oli Seahawks lyöty ehdottomasti suuremmaksi suosikiksi Indianapolis Coltsin kanssa. Mutta kolme vieraspelivoittoa on tehnyt tehtävänsä ja yhtäkkiä AFC-konferenssin kuudenneksi sijoitettu Steelers on noussut myös vedonlyöjien suosikiksi. Yleinen konsensuskin tuntuu olevan, että Steelers tulee voittamaan. Sitä kieltämättä toivon itsekin, mutta voitto ei todellakaan ole kirkossa kuulutettu. Steelers on saanut osakseen huomiota paljon heidän viimeaikaisen menestyksensä johdosta. Jo pudotuspelien alussa tuskin kovin moni olisi laittanut NFC:n puolelle ketään muuta edustamaan Super Bowlissa kuin Seattle Seahawksin. Jostain syystä joukkue on kuitenkin nyt jäänyt teräksen varjoon. Yleisesti AFC:tä on veikattu vahvemmaksi konferenssiksi viime vuosina, joten syytä voitaneen lähteä etsimään tästä ennakkoasettelusta.

Seattlella on se yksi ase ylitse muiden, NFL:n kauden 2005 MVP ja eniten jaardeja tahkonnut keskushyökkääjä Shaun Alexander. Hän on juuri sen kaltainen pelaaja, joka pystyy ratkaisemaan tällaisia pelejä. Ja on täysin varmaa, että Steelers-puolustuksen tärkein prioriteetti on vähintäänkin Alexanderin kurissa pitäminen, mikäli suora pysäyttäminen ei onnistu. Se pakottaisi Matt Hasselbeckin heittämään palloa ja samalla ajaisi Seahawksit yksiulotteisempaan peliin. Se taas luonnollisesti pelaisi Steelersin pussiin, sillä Pittsburgh on painostanut pelinrakentajaa erinomaisesti pudotuspeleissä ja näin hankaloittanut vastustajansa heittopeliä huomattavasti. Mutta tuo Alexanderin pysäyttäminen, mikäli mies äityy kunnon pelivireeseen, ei tosiaan tule olemaan mikään helppo tehtävä. Ei pidä unohtaa sitä, että iso kiitos Alexanderin kovista tehoista kuuluu Seattlen tehokkaalle hyökkäyksen linjalle, jossa vasemmalla puolella, jonne Alexander kovin usein jyrää, Pro Bowl -linjamiehet Steve Hutchinson ja Walter Jones ovat raivaamassakeskushyökkääjilleen tilaa juosta.

Myöskään Matt Hasselbeckin tehoja ei tule väheksyä. Hän ei ole saanut samanlaista huomiota osakseen kuin Steelersin Ben Roethlisberger, mutta hän on myös välttänyt playoffeissa vakavia virheitä ja ollut tasaisen tehokas. Hän on heittänyt palloa 54 kertaa ja 36 heitoista on myös löytänyt kohteensa. Tärkeämpää on kuitenkin se, että Hasselbeck ei ole heittänyt ainuttakaan syötönkatkoa. Roethlisbergerin luvut ovat samaa luokkaa, ottaen huomioon, että hän on pelannut yhden ottelun enemmän. Seattlen laitahyökkääjäkaarti linjalla Darrel Jackson, Bobby Engram ja Jerramy Stevens on myös hyvin vaarallinen. Etenkin Jackson on saanut tehdä pudotuspeleissä työtä koko rahan edestä. Hänelle on kahdessa ottelussa kirjattu nyt 15 koppia, joilla on tienattu yhteensä yli 200 jaardia.

Vahvasta juoksupelistään huolimatta uskon, että Steelers lähtee tähänkin otteluun heittämällä palloa, kuten aikaisemmissakin pudotuspeleissä. Puolustuksen puolellakaan tuskin nykyistä “Blitzburgh”-linjaa tullaan tuskin muuttamaan. Ulompi tukimies Joey Porter härnää Hasselbeckiä röyhkeästi koko ottelun ajan ja sitä kautta Steelers pyrkii saamaan hänen keskittymisensä herpaantumaan.

Seattle onnistui sulkemaan hienosti konferenssifinaalissa Carolinaa vastaan laitahyökkääjä Steve Smithin, joka johti koko liigaa kiinniottojaardeissa niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä. Tällä kertaa pelkän Hines Wardin pysäyttäminen ei enää riitäkään. Cedric Wilson on täyttänyt oman roolinsa erinomaisesti ja ensimmäistä kauttaan pelaava sisempi laituri Heath Miller on ollut myös validi kohde Roethlisbergerille. Eikä sovi unohtaa myöskään monitaitoista Antwaan Randle Eliä, jota Bill Cowher saattaa käyttää myös hieman erikoisempiin heittopeleihin, kuten Cincinnati Bengalsia vastaan. Uskoisin, että Seattlen takakenttä tulee olemaan ongelmissa sunnuntain ottelussa. Ja lajin klassisten syy- ja seuraussuhteiden mukaan toimiva heittopeli avaa lisää tilaa juoksulle, jolloin tulee sitten Parkerin ja Bettisin vuoro tahkota jaardeja.

Jerome Bettis varmasti tulee olemaan vireessä, koska tätä ottelua, ehkä hiukan paatoksellisestikin sanoen, hän on odottanut koko elämänsä. Mutta myös Willie Parkerin on onnistuttava, jotta Steelersin tehokas juoksuhyökkäys pysyisi Super Bowlissakin yhtä uskottavana. Lähes tuntemattomuudesta muiden keskushyökkääjien loukkaantumisten takia tärkeään rooliin noussut Parker ei ole pudotuspeleissä vielä päässyt loistamaan, mutta kenties Super Bowl XL saisi miehen innostumaan.

Hiukan mustia pilviä taivaalle Steelersin kenttäpuoliskolle on kuitenkin kerääntymässä. Aikaisemmassa pelaaja-artikkelissani hehkuttamani blokkaava keskushyökkääjä Dan Kreider on loukannut polvensa ja hänen osallistumisensa Super Bowliin on epävarmaa. Tämän lisäksi myös Troy Polamalu on telonut nilkkansa, mutta hänet on kuitenkin kirjattu “todennäköisesti osallistuvien” listalle.

Steelers vai Seahawks? Loppupeleissä minäkin liityn kuoroon ja vastaan Steelersin voittavan. Ottelu tulee olemaan tiukka ja siinä ei nähdä kovinkaan paljoa pallonmenetyksiä. Steelers voittaa kahden Jeff Reedin potkumaalin erolla 20-14.

Tiedossa on upea ottelu. Nauttikaa Super Bowl XL:stä!