Kainalopallokorneri

Seppo Evwarayesta ei tullut ensimmäistä NFL:n varaustilaisuudessa varattua suomalaista, mutta sen sijaan hän teki vapaana agenttina sopimuksen Carolina Panthersin kanssa. Nebraskan yliopistoa edustanut Evwaraye sai tarjoukset myös New York Jetsiltä ja New Orleans Saintsilta, mutta valitsi Panthersin, koska joukkueen hyökkäyksen linja vaikuttaa siltä, että hänellä on sielllä parhaimmat mahdollisuudet päästä pelaamaan. Näin joukkueiden harjoitusleirien alkaessa toden teolla nähdään tositoimissa kolme suomalaista kun myös Atlanta Falconsin Klaus Alinen ja Oakland Raidersin Michael Quarshie taistelevat paikasta joukkueidensa vakiokokoonpanoissa.

Tämänvuotinen NFL:n varaustilaisuus tarjosi jo ensimmäisellä valinnallaan melkoisen yllätyksen. Jo kuukausia oli hehkutettu Reggie Bushin varmasta ykkösvarauksesta. Show´n kuitenkin varasti Mario Williams, jonka Houston Texans nappasi Bushin sijaan. Houstonin jälkeen vuorossa ollut New Orleans Saints ei sitten kahta sekuntia kauempaa miettinyt vaan otti hallitsevan Heisman-voittajan pois markkinoilta. Molempien miesten kyvyt ovat hyvin tiedossa, joten nähtäväksi jää oliko ulompi puolustuksen linjamies Texansille sittenkin pallonkantajaa parempi ratkaisu.

Kolmantena vuoroon tuli Tennessee Titans, jonka ratkaisu ei suuri yllätys ollut: pelinrakentaja Vince Young sopii joukkueen tilanteeseen kuin nyrkki silmään, kun joukkueen pitkäaikaisen ykkösmiehen Steve McNairin lähtö on miehen agentin mukaan enää ajan kysymys. Hallitsevan kansallisen yliopistomestarin Texasin kultapoika muistuttaa suuresti Atlantan Michael Vickiä nopeine jalkoineen. Pienenä pelkona on tosin herran yliskamari: mies ei tunnetusti ole pakan terävimpiä veitsiä, vaatinee siis koulutusta. Pelikyvyissä ei tosin ole valittamista.

Seuraavassa muut kymmenen joukossa varatuksi tulleet:

4. NY Jets: D`Brickashaw Ferguson, hyökkäyksen linjamies

Draftin selkeä ykkösmies pelipaikallaan, odotettu ensimmäinen linjamies. Pitkäksi mieheksi ehkäpä hivenen kapea, mutta loistava jalkatyöskentely ja varma valinta linjan päähän. Tulee varmasti ajan myötä olemaan liigan ulompien linjamiesten huippukaartia.

5. Green Bay Packers: A.J. Hawk, tukimies

Fergusonin tavoin pelipaikkansa paras lahjakkuus. Ohio Staten puolustuksen tähti on tukimieheksi lyhyenläntä (183 cm), mutta nopeus- (40 jaardia 4.73) ja voimaominaisuudet antavat 112-kiloiseen varteen voimaa kohdata blokkaajat vaikka silmästä silmään. Peliäly loistava, taklaajana varma ja tarkka, isojen pelien mies. Green Bayn valinta oli hyvä vaikka toisaalta hivenen yllättävä, suurimmat tarpeet joukkueella kun olisivat olleet puolustuksen takakentällä.

6. San Fransisco 49`ers: Vernon Davis, sisempi laitahyökkääjä

Iso apu 49`ersin ajoittain pahastikin yskineelle hyökkäykselle. Marylandin mies on todella urheilullinen pakkaus: 188-senttinen ja 116-kiloinen kolossi tykitti keväisessä Scouting Combinessa 40 jaardilla 4.40 - pelipaikkansa combine-ennätys kautta aikain - ja ihastutti myös ketteryydellään ja vastaanottokyvyillään. Vaikea pysäytettävä, kun harvat tukimiehet pysyvät kyydissä ja takamiehillä tuottaa tuskaa saada jättiä maihin.

7. Oakland Raiders: Michael Huff, takapuolustaja

Pieni yllättäjä kympin sakissa. Monipuolinen takapuolustaja: agressiivinen taklaaja, nopeutta myös mies miestä vastaan-tilanteihin. Isona plussana myös hyvä käyttökelpoisuus erikoisjoukkueissa. Raidersin valinta olla varaamatta Matt Leinartia tosin yllätti, monet kun olisivat kuvitelleet heidän hamuavan nimenomaan pelinrakentajaa.

8. Buffalo Bills: Donte Whitner, takapuolustaja

Yllättävä veto Buffalolta. Takapuolustaja - ainakaan näin korkealla numerolla - ei välttämättä olisi ollut ensisijainen valinta. Tosin ei Whitner pelipaikallaan huono valinta ole - päinvastoin. Vaikkakin pienemmänpuoleinen - jonka vuoksi harva veikkasi ensimmäisen kierroksen valinnaksi - kyvyt silti fyysistä kokoa suuremmat. Huffin tavoin myös loistava erikoisjoukkueissa.

9. Detroit Lions: Ernie Sims, tukimies

Passasi viimeisen vuotensa akateemisessa palloilussa, jää nähtäväksi oliko valinta fiksu. Hyvin samankaltainen pelaaja kuin Hawk: pieni mutta atleettinen, aggressiivinen ja älykäs. Korkealla suurimmaksi osaksi kovien testilukujensa (esim. 40 jaardia 4.62) ansiosta, tasaisuutta peliesityksiin kuitenkin kaivattaisiin.

10. Arizona Cardinals: Matt Leinart, pelinrakentaja

Yllättävän kauas tippunut Leinart löysi paikkansa lopulta erämaaosavaltiosta, jonka lippulaiva on kokoamassa lahjakasta nippua ensi kaudeksi. Aiemmin Indianapolisista vapaan agentin statuksella hankittu juoksutykki Edgerrin Jamesin lisäksi joukkue saa huippumiehen kapellimestariksi. USC:n viime vuodet dominoineen joukkueen johtomies on tarkka ja kovakätinen heittäjä vaikkeikaan yhtä vikkelä jaloistaan kuin Young. Hyväpäisenä kuitenkin rauhallinen ja painetilanteissa loistava, ehdottomasti voittava pelinrakentaja.

Mainitsemisen arvoisia kympin sakin ulkopuolella ovat mm. pelinrakentajien “kolmen kovan” viimeinen lenkki Jay Cutler, jonka Denver Broncos nappasi numerolla 11. Vasta yliopistokauden jälkeen kuumaksi nimeksi noussut Cutler antoi itsestään positiivisen kuvan Scouting Combinessa ja nosti osakkeitaan huomattavasti. Numerolla 14 Philadelphia Eaglesiin lähti puolustuksen linjamies Brodrick Bunkley. Vahva jässikkä jätti veret seisattavan kuvan itsestään Scouting Combinessa - penkiltä tikattu 40 toistoa 115 kilolla vain esimerkkinä. Myöskin soveltuvuus sekä 4-3:n keskelle että 3-4:n laidalle tekevät herrasta monikäyttöisen.

Ihmetystä ensimmäisellä kierroksellä aiheutti ainakin laitahyökkääjien kato. Ensimmäinen laituri, Ohio Staten Santonio Holmes, varattiin Pittsburghin toimesta vasta numerolla 25, ja seuraavaa saadaankin sitten hakea toiselta kierrokselta (Chad Jackson New Englandille numerolla 36).

Professori Eteerinen on jälleen ajan hermolla. Mikä mättää kun suomipoikaa ei jefu kiinnosta??

Entinen yliopistotähti ja tuore Arizona Cardinalsin pelinrakentaja Matt Leinart jatkaa julkisuuden valokeilaissa tepastelua - tosin nyt yksityiselämänsä kautta.

Las Vegas Journal Review-lehden mukaan herra olisi julkisesti tunnustanut romanssin hotelliperijätär/seurapiiriliitäjä Paris Hiltonin kanssa. Neitokainen saapui tiistaina kasinokaupunkiin Leinartin Ceasars Palacessa pitämiin pippaloihin tehtyään ensin yhden “entisen” lisää kreikkalaisesta …..

Hmm… vaikka toisaalta enää mikään perijättären uusista miesystävistä ei hämmästytä niin…. No onhan Leinartkin tunnetusti rillustellut yhden jos toisenkin Hollywood-tähden kanssa ja saanut pärstänsä People-lehden “100:n kauneimman listalle”. Eipä Hiltonkaan silti ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä kun jenkkifutaajista puhutaan: pari vuotta takaisin neidon pyörityksessä oli Chicagon tukimiestähti Brian Urlacher.

Jääköhän Matt nyt Brianin blitzin alle? Hmm… tuskinpa jälkimmäinen vaivautuu, ainakaan tämän takia…

Roostersin ja Sea City Stormin välinen ottelu antaa vielä odottaa itseään, mutta kolme muuta ottelua on kuitenkin saatu onnistuneesti pelattua A-juniorien “rästikierroksella.”

Jaguaarit ottivat vaivoin pisteet Rajaritareilta numeroin 28-20 (21-20). Olisin odottanut Jaguaarien olevan jonkin verran tehokkaampia lohkojumboa vastaan, mutta yhdenkin pisteen voitto tottakai riittää. Kenties rosterit olivat vajavaisia junnumaaottelun jäljiltä? Toisessa kakkoslohkon ottelussa Butchers nujersi Trojansin 26-7. Näin ollen Butchers on ainoa puhtaan pelin joukkue lohkossaan. Rajaritarit ovat jo menettäneet mahdollisuutensa mitalipeleihin, mutta muista joukkueista ainoastaan Trojansin kohtalo ei ole enää täysin heidän omissa käsissään. Jaguaareilla ja Steelersillä on vielä kana kynimättä Butchersin kanssa, joten voittamalla porvoolaiset kumpi tahansa em. joukkueista voi nousta piikkipaikalle.

Ykköslohkossa Wolverines ja Saints saivat rästiottelunsa pelatuksi. Lopputulos 44-6 ei ole mitenkään yllättävä. Joka tapauksessa, ellei ihmeitä tapahdu, ei Wolverines silti voi enää tavoittaa Roostersia piikkipaikalta ilman kukonpoikien apua. Crocoilla on vielä mahdollisuus yllätykseen, jos he pystyvät voittamaan Wolverinesin ja myös Raumalla on mahdollisuuksia mitalipeleihin helsinkiläisten kustannuksella, mutta olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että Roosters ja Wolvot pelaavat mitalipeleissä.

Mutta olenkohan minä missannut jotain olennaista? Joko olen kirjoittanut päin honkia aikaisemmin tai sitten liitto on suuressa viisaudessaan vaihtanut lohkojen numerot päikseen. Ainakin A-juniorien otteluohjelmassa ja sarjataulukossa on Lohko 1 ja 2 yhtäkkiä kirjattu toisinpäin. Mistä tämä johtuu? Eipä sillä sinänsä mitään väliä ole, mutta ihmetyttää vain, että mikä on homman nimi.

Leikkaanpa tähän vielä nuo aikaisemmin julistamani spekkaukset:

Lohko I (ilmeisesti…?)
13.4. Saints - Sea City Storm –> Sea City Storm
13.4. Crocodiles - Wolverines –> Wolverines

Lohko II
13.5. Butchers - Jaguaarit –> Butchers
14.5. Trojans - Steelers –> Steelers

Yksi NFL:n historian tuotteliaimmista laitahyökkääjistä, Jacksonville Jaguarsin Jimmy Smith on päättänyt lyödä piikkarit naulaan. 37-vuotias veteraani jättää kentät 12 pelatun kauden jälkeen.

Smithin uran alku oli melkoista vuoristorataa. Vuoden 1992 kolmas varaus missasi miltei koko tulokaskautensa murtuneen jalan vuoksi. Seuraavana vuonna pelit pilasi umpisuolileikkaus, ja kauden 1994 hän vietti etsien uutta joukkuetta. Lopulta hän päätyi kaudella 1995 aloittaneeseen Jacksonvilleen, jonka hän yhdessä toisen laiturikonkari Keenan McCardellin kanssa nosti jo seuraavana vuonna pudotuspeleihin. Terveysongelmat kuitenkin palasivat vuosituhannen vaihteessa, ja kaupan päälle herra kehitti itselleen vielä kokaiiniriippuvuuden.
Vaikka taival tähteyteen ei ole tasaista ollutkaan, tilastojen valossa Smithin ura on Hall of Fame-kaliiberia. 862:lla kopilla hän on liigan all-time-listan seitsemäs ja 12287:lla jaardilla 11:s. Tosin samaista kunnianosoitusta odottelevat vielä sellaisetkin nimet kuin Art Monk, Jerry Rice ja kumppanit. Ja kuten ex-Dallas Cowboys-tykki Michael Irvinin tapaus osoittaa, eivät huumesekoilutkaan vaakakupissa hyvältä näytä.

NFL Europessa pelattiin viikonloppuna toiseksi viimeinen kierros. Amsterdam Admirals varmisti 17-13-voitollaan Frankfurt Galaxysta paikan liigan loppuotteluun World Bowliin ja hallitsevana mestarina pääsee näin puolustamaan titteliään. Vastustajaa Amiraaleille tosin joudutaan jännittämään vielä viimeisellä kierroksella. Vahvimmin loppuottelupaikassa on kiinni Frankfurt. Silti vain voiton päässä vaanii alkukauden hallinnut mutta loppua kohti hyytynyt Rhein Fire. Tosin he ovat pakkovoiton edessä ja silloinkin pitää toivoa Galaxyn tappiota.

Klaus Alisen Berlin Thunder on jo jäänyt ulos kilvasta World Bowliin. Vielä kauden puolivälissä kärkiporukassa vääntänyt Thunder on ottanut takkiin neljässä perättäisessä ottelussa, ja tämän viikon Admirals-tappio pudotti joukkueen liigan jumboksi. Alinen oli kahden viikon aloitusvuoron jälkeen tällä viikolla kakkosketjussa mutta nappasi silti kauden kuudennen koppinsa.

Pohjoismaalaisista selkeästi parasta jälkeä on tehnyt Carl-Johan Björk. Toista kauttaan NFLE:ssä pelaava ruotsalainen on vakiinnuttanut paikkansa Admiralsin puolustuksessa: hän on ollut aloittavana keskimmäisenä tukimiehenä jokaisessa ottelussa. Viime vuoden taklaussaldonsa 27 hän ohitti tänä vuonna jo viidennellä kierroksella, nyt iskuja on takana jo 46.

KORJATTU KO 12.31

Siinä se taas nähtiin, että ei ole minua siunattu ennustajan lahjoilla. Viime kierroksen ennustukseni heittivät häränpyllyä oikein urakalla ja yhtäkkiä kaikki on taas aivan auki ykköslohkossa.

Wolverines ei sentään järjestänyt yllätystä voittaessaan krokotiilit vaan vei selvästi pisteet kotiin numeroin 0-37. Yhtäkkiä ahmat löytävät itsensä oman lohkonsa piikkipaikalta vain yhden tappion kärsineenä. Roostersilla on vielä yksi ottelu pelattavana Saintsia vastaan, jonka voittaessaan Roosters on varmasti lohkonsa voittaja. Tappio taas pudottaisi joukkueen mitalipeleistä pois kokonaan!

Alunperin Roostersin piti olla lohkonsa ylivoimainen ykkönen ainakin minun ennustuksieni mukaan, mutta toisin kävi. Kenties Roosters tuli kentälle liian ylpeänä tai heikosti valmistautuneena, mutta raumalaiset ottivat lopulta hyökkäyskilpailun jälkeen tiukan voiton helsinkiläisistä numeroin 28-20. En todellakaan osannut odottaa tällaista tulosta. Sea City Stormhan oli juuri edellisenä päivänä käynyt tampereella häviämässä ottelun Saintsia vastaan, mikä sinällään oli jo yllätys itsessään. Voitosta huolimatta ei Stormilla kuitenkaan ole enää mitään asiaa mitalipeleihin ja viimeisen kierroksen ottelu Crocodilesia vastaan päättää enää joukkueiden kahdenkeskisen paremmuuden.

Roostersin ja Saintsin ottelussa taas panosta riittää. Roostersin yllätystappio ja puolestaan Saintsin yllätysvoitto tarkoittavat minun laskujeni mukaan sitä, että Roostersin ja Saintsin välisessä kamppailussa panoksena on mitalipelipaikka. Mikäli Roosters voittaa ottelun, ovat he lohkoykkösiä ennen Wolverinesia keskinäisen ottelunsa turvin ja mikäli Saints voittaa, tamperelaiset pääsevät pelaamaan pronssista. Wolverines on siis tällä hetkellä ainoa varma mitalipelijoukkue lohkossaan.

Kakkoslohkossa Butchers on jo varmistanut mitalipelipaikkansa. Porvoon teurastajat kävivät harjoittamassa Velodromilla ammattiaan ja palasivat koteihinsa jaguaarinahkat repuissaan. Lopputulos oli 20-7. Ensi viikolla teurastajat matkustavat Kuopioon ottamaan mittaa Steelersistä. Steelersillä on ottelussa panoksena loppuottelupaikka. Viikonloppuna Steelers otti makean voiton Trojansista numeroin 32-16, mikä avasi oven kuopiolaisjoukkiolle jopa loppuotteluun asti. Mikäli punapaidat voittavat ottelunsa, he nousevat samaan pistemäärään porvoolaisten kanssa ja keskinäisen ottelunsa turvin nousevat lohkonsa piikkipaikalle. Tappio taas tarkoittaisi sitä, että Butchers voittaa lohkon, mutta kakkospaikka olisi vielä auki. Mikäli Trojans voittaa Rajaritarit ja Steelers häviää Butchersille, niin Steelersillä, Jaguaareilla ja Trojansilla olisi kaikilla kasassa neljä pistettä, jolloin kakkospaikka ratkaistaan ilmeisesti keskinäisten ottelujen maalierolla tms. En uskalla vielä tuosta sanoa mitään, mutta palataan astialle viimeisen kierroksen jälkeen.

Spekuloidaan nyt sitten vielä, kun kerta tälle tielle ollaan lähdetty.

Lohko I:
Roosters vs. Saints: Roosters ryhdistäytyy kotonaan kovan paikan edessä ja voittaa Saintsit. Tamperelaisten kiri ei aivan riitä.
Crocodiles vs. Sea City Storm: Storm välttää jumbopaikan ottamalla voiton krokotiileistä.

Lohko II:
Trojans vs. Rajaritarit: Rajaritareista ei ole vastusta vaan Trojans pitää toiveet jatkopaikasta elossa ainakin yhden päivän ajan.
Steelers vs. Butchers: Steelers ei taivu kotikentällään vaan voittaa niukasti Butchersin ja pelaa itselleen paikan loppuotteluun.

Mainittakoon tässä nyt vielä mahdollisille ihmettelijöille sen verran, että mikäli joku ei sitä tiennyt, olen itse aktiivivaikuttaja Steelersissä, joten oman sakin matsien spekuloiminen tapahtuu ehkä “lievästi” punavivahteisten lasien läpi.

Se pitää myös mainita, että pisteet on jaettava kaikille seuroille kotiin siitä, että saivat järjestettyä rästiottelunsa onnistuneesti. Yhtään ottelua ei ole jäänyt pelaamatta!

Kauan ei ehtinyt aika kulua Jimmy Smithin lopettamispäätöksestä kun toisaalla toinen, yksi historian pisimmistä ammattilaisurista tuli myös päätepisteeseensä. New England Patriotsin kakkospelinrakentaja Doug Flutie ilmoitti jättävänsä viheriöt kierrettyään eri ammattilaissarjoja yhteensä 21 vuotta.

43-vuotiasta veteraania ei koskaan oltu pituudella siunattu: 175-senttisenä hän tosin hurmasi kansaa yliopistourallaan Boston Collegen tähtenä. Vuonna 1984 ottelussa hallitsevaa yliopistomestaria Miamia vastaan Flutie näpäytti kunnolla vastustajan takapuolustusta kiskaisemalla voittomaalin 48-jaardisella “Hail Maryllä”. Hän sai samana vuonna myös Heisman Trophyn, mutta LA Raidersin varaus kieltäytyi NFL-paikasta tarttuen tilaisuuteen USFL-liigan New Jersey Generalsissa. Liiga tosin kyykkäsi kauden 1985 jälkeen, ja Flutie palasi NFL:ään viettäen neljä seuraavaa kautta Chicagon ja New Englandin paidassa.

Pienikokoinen Flutie sopi perikonservatiiviseen NFL-pelinrakentajan konseptiin kuin pyöreä palikka neliskulmaiseen reikään. Juoksentelu hyökkäyksen linjan takana ja puolustajien uhkarohkea väistely ei valmentajia miellyttänyt. Herra pakkasikin laukkunsa kauden 1989 jälkeen ja suuntasi pohjoiseen. Naapurimaa Kanadan CFL:ssä Flutie lopulta löysi paikkansa. Isommalla kentällä oli pienellä miehellä tilaa vipeltää ja jälki oli sen mukaista: kahdeksassa kaudessa hän keräsi 41355 heittojaardia ja 270 maalia. Kolmesti hän oli voittamassa Grey Cupia ja samoilla kerroilla mukaan lähti myös ottelun MVP-palkinto. Kun listaan lisätään vielä kuusi liigan Most Outstanding Player-pyttyä, on Flutie saavutuksillaan selkeästi yksi CFL:n historian suurista pelaajista.

Flutie palasi NFL:ään kaudella 1998 Buffalo Billsin kapellimestarina. Kausi toi Comeback Player of the Year-palkinnon ja paikan Pro Bowlissa. Vuonna 2001 hän oli San Diego Chargersin aloittava pelinrakentaja ja kolme seuraavaa vuotta Drew Breesin kakkosmies. Viime kaudeksi kotikonnuilleen New Englandiin palannut Flutie kirjoitti vielä kerran nimensä historian lehdille tehden runkosarjapelissä Miami Dolphinsia vastaan lisäpisteyrityksessä ensimmäisen pistesuorituksen drop kickillä 64:een vuoteen.

Vanhan mestarin jättäessä kentät uusi tähti ei ainakaan kiirettä legendan luomiselle pidä. Reggie Bush jätti toisenkin päivän New Orleans Saintsin tulokasleirillä väliin pohjevaivojen takia. Herra seurasi harjoituksia kentän laidalta opetellen pelejä pelikirja kädessä. Tietojen mukaan vamman pitäisi olla lievää laatua joten Heisman-voittaja tullaan todennäköisesti näkemään tositoimissa jo lähipäivinä.

A-junnujen runkosarja on pelattu ja mitalipelipaikat viimeinkin jaettu. Sarja saadaan päätökseen sunnuntaina 28.5, jolloin pelataan jäljellä olevat pronssi- ja loppuottelu.

Tällä kertaa kaikki spekulaationi osuivat kohdalleen. Helsinki Roosters ei antanut Saintsin yllättää itseään vaan varmisti finaalipaikkansa ottamalla 28-18 -voiton kotikentällään. Roosters meni näin ollen finaaliin ohi Wolverinesin, koska olivat voittaneet keskinäisen ottelunsa. Tampere oli kuitenkin antanut kunnon vastuksen ja kirinyt toisella puoliajalla nollatilanteesta 18 pistettä. Kiri ei kuitenkaan ollut aivan riittänyt. Linkitän otteluraporttiin, kunhan moinen julkaistaan.

Turku Trojans piti toivoa pronssipelistä yllä yhden päivän ajan ottamalla 32-16 -voiton Rajaritareista. Rajaritarit jäivät näin ainoaksi sarjan joukkueeksi, jotka eivät pystyneet voittamaan ainuttakaan ottelua. Tämä kyllä itseäni jaksaa vähän ihmetyttää, koska viime kaudella Cowboys-nimellä pelannut sakki oli huomattavasti tehokkaampi poppoo.

Ykköslohkon puolella Rauma Sea City Storm ja Seinäjoki Crocodiles yrittivät molemmat välttää lohkonsa jumbopaikkaa. Loppujen lopuksi voittajana kentältä asteli pois Rauma, joka hujahti samalla myös Tampereen ohi lohkonsa kolmanneksi. Loppunumerot olivat 0-38 (0-0). Crocodiles jaksoi pitää nollan yhden puoliajan verran, mutta Rauma oli lyönyt kunnon lukemat taululle sitten toisella puoliajalla.

Kuopiossa pelattiin toinen “välieräottelu”, jossa Butchersilla ja Steelersillä oli molemmilla tarjolla paikka finaaliin. Butchers oli saanut kentän reunalle ainoastaan 14 kaveria, joista ilmeisesti ainoastaan 12 kaveria pystyi pelaamaan. Mm. Aloittava keskushyökkääjä Sebastian Lindell oli loukkaantuneena. Steelersin pelaajalistassa oli 19 nimeä, jotka kaikki myös kuluttivat kenttää. Tästäkin huolimatta odotin ottelusta erittäin tiukkaa vääntöä, koska Butchers oli voittanut selvästi kaikki kolme aikaisempaa otteluaan.

Steelers oli kuitenkin täysin ylivertainen. Butchers pystyi laittamaan kapuloita Steelers-hyökkäyksen rattaisiin vielä ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin Steelers parilla hyökkäysvuorolla menetti pallon, mutta sen jälkeen ei enää Porvoo pystynyt tarjoamaan Steelersille vastusta. Loukkaantumiset kuluttivat Butchers-rosteria vielä lisää ja kolmannen neljänneksen lopussa Butchersin vaihtoehtona oli pelata ottelu loppuun 10 vs. 10 -miehityksellä. Steelers-valmentajalle tarjottiin luovutusta vaihtoehtona ja se hyväksyttiin. Loppunumeroiksi jäi näin ollen kolmen neljänneksen tahkoamisen jälkeen 44-6. Butchersin ainokainen syntyi pitkässä heittopelissä ottelun viimeiseksi jääneellä downilla.

Finaalissa kohtaavat siis Helsingissä Roosters ja Steelers. Taistelu pronssimitaleista käydään Porvoossa Butchersin ja Wolverinesin välillä.

Enkelten kaupungissa panostetaan tosissaan NFL-joukkueen saamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25 miljoonan dollarin hankkeen LA Memorial Coliseumin ympäristön uusimiseksi. Ensi vaiheeseen kuuluvat esimerkiksi katujen levennykset ja alueen yleinen siistiminen. Tulevaisuudessa kaupunki aikoo investoida alueen kasvojen kohotukseen vielä 121 miljoonaa lisää.

Kaupungin pormestari Antonio Villaraigosa joutui jo tuoreeltaan tyynnyttelemään asian tiimoilta syntynyttä pientä myrkyä. Hän oli nimittäin jo aiemmin luvannut ettei niukkoja verotuloja käytettäisi stadionin kunnostamiseen, ja hän korostikin investointien kohdistuvan nimenomaan stadionin ympäristöön. Itse areenan nykyaikaistamisen arvellaan maksavan hulppeat 800 miljoonaa dollaria, ja tähän kaupunki suunnittelee saavansa rahat liigalta.

Coliseum on valmistunut vuonna 1923, ja se on pitkän historiansa aikana isännöinyt mm. kahdet olympialaiset sekä kaupungin aiempia NFL-joukkueita. Raidersin muutettua takaisin Oaklandiin kauden 1994 jälkeen stadionin jalkapalloperinteitä on pitänyt yllä USC:n yliopistojoukkue.

NFL:n omistajien kokous pidetään tällä viikolla Denverissä. Viimeisiä hetkiään NFL:n komissaarina oleva Paul Tagliabue on jo aiemmin todennut, että sopu uudesta joukkueesta pitäisi syntyä kevään aikana. Muussa tapauksessa hanke saatetaan siirtää seuraavalle vuosikymmenelle.

Nyt se alkaisi sitten viimeinkin olla käsillä. Viikonloppuna potkaistaan käyntiin niin Vaahteraliiga kuin ykkösdivisioonakin. Jätän Vaahteraliigan spekkaukset ja kommentoinnit Tuomakselle ja Teemulle ja keskityn itse perinteiseen tapaan ykkösdivisioonan kommentointiin. Luvassa on jatkossa nyt ainakin tiivistelmä jokaisesta kierroksesta. Tässä vielä jonkin verran ennakkoajatuksia ensimmäisestä kierroksesta ja koko kaudesta.

Lue koko juttu »

NFL:n kilpailukomitea päätti kokouksessaan olla esittämättä muutosta liigan pelipaitojen numerointijärjestelmään. Asia otettiin käsittelyyn kun kevään kakkosvaraus Reggie Bush oli esittänyt toiveen mahdollisuudesta käyttää NFL:ssä vanhaa pelinumeroaan 5. Hän toivoi joko saavansa tähän erivapauden tai liigan muuttavan järjestelmää, joka määrää keskushyökkääjät käyttämään numeroita 20-49.

Komitea perusteli päätöstään sillä ettei se halunnut tehdä poikkeuksia nykyiseen käytäntöön. Pelkona oli myös että muutokset tässä vaiheessa johtaisivat nurinaan tulokkaiden ja veteraanien eriarvoisesta kohtelusta.

Numerointijärjestelmää muutettiin viimeksi kaksi vuotta sitten, kun laitahyökkääjille sallittiin numeroiden 1-19 käyttö vanhojen 80-89 lisäksi. Tämä tosin tehtiin pienen pakon edessä, koska joukkueissa alkoi olla yhä enemmän laitureita, ja heidän numeroitaan verotti myös jäädytettyjen numeroiden kasvava joukko.

Ennen kesän harjoitusleirien alkamista on kulissien takana vielä muutama kiinnostava kysymys ratkaisematta. Tällä viikolla todennäköisesti selviää omistajien kanta Los Angelesin joukkuehankkeelle. Kansas City Chiefs toi vielä pöytään mielenkiintoisen ehdotuksen pudotuspelijoukkueiden määrän kasvattamisesta kahdella nykyisestä 12:sta 14:ään.

Huomenna se sitten alkaa!! Kotoinen Vaahteraliiga pärähtää käyntiin Helsingissä paikallliskamppailulla Wolverines-Roosters Finnair Stadiumilla. Jyväskylän Jaguaarien luovuttua sarjapaikasta liiga on typistynyt seitsemään joukkueeseen. Kaksinkertaisen sarjan päätteeksi neljä parasta pelaavat välierät ja niiden voittajat iskevät Vaahteramalja XXVII:ssä 16. syyskuuta. Erillistä pronssiottelua ei tänä vuonna pelata vaan mitalit saa runkosarjassa paremmin sijoittunut välierien häviäjä.

Nyt on siis aika hieman spekuloida tulevaa kautta. Itse sain jaoteltua joukkueet pienen pohdiskelun jälkeen näin: mestarisuosikki, haastaja, välierävastustajat, edellisistä vain niukasti eroava viitonen, todennäköinen kuutonen ja jumbo. Veikkaukseni perustuu lähinnä rosteritietoihin ja silkkaan mutuun.

Etelä-Karjala Rajaritarit: “Idän ihme” tulee taas… vai? Kalle Da Silvan lähtö jättää ison aukon tukimiehistöön. Pitkänäköinen pelaajatyö kuitenkin palkitsee tänä vuonna mutta jatkopelit taitavat jäädä. Pitänee Stormin takana ja jenkkien avulla haastaa kaksikon Roosters-Trojans, mutta siihen se jää.
Teemun veikkaus: taistelee sijoista 5-6

Helsinki Roosters: Kymmenen vuoden haravalla menestynein joukkue Vaahterassa. Auttaako silti pelkkä voittamisen kokemus viime vuoden pronssimitalistia? Tuomas Heikkisen siirtyminen Crocojen sivurajalle ei voi olla näkymättä. Jenkkikuuppa tosin tuo uskottavuutta heittopeliin. Rosteri lievästä kapeudestaan huolimatta vertailunkestävä mutta ei tänä vuonna riitä loppupeleihin.
Teemun veikkaus: niukasti välierien ulkopuolelle

Helsinki Wolverines: Parin vuoden takainen liigajumbo aloitti viime kaudella kovan nousun kärkeen. Niukasti mitalipelien ulkopuolelle jäänyt poppoo on talven pelaajaliikenteen voittava osapuoli, rosterissa on kokoa ja näköä molemmin puolin palloa. Joko tänä vuonna kolahtaisi?
Teemun veikkaus: Vaahteramaljassa

Porvoo Butchers: Hallitseva mestari palaa viheriöille hivenen heikentyneenä, moni avainmies siirtynyt esim. Wolvoihin. Hyökkäyksessä tahtipuikon varressa ehkä Suomen paras pelinrakentaja Petrus Penkki ja juoksu-uhkaa edustaa viime kaudella nimeä tehnyt kanadalainen Nathan Connor. Puolustuksessa frontti Luoma-Lautala-Padatsu on kova ja kokenut mutta entäs sen takana? Pelaajamenetykset laskevat loppusijoitusta.
Teemun veikkaus: välieriin, pronssia

Rauma Sea City Storm: Henkilökohtaisesti hieman heikko käsitys joukkueesta. Vaikka porilaiset ja raumalaiset eivät yleisesti toisistaan pahemmin välitä, haluaisin silti nähdä tämän sakin menestyvän. Paljon kuitenkin lepää ulkomaanapujen varassa, ehkä liian paljon.
Teemun veikkaus: pahasti näyttää jumbosija uhkaavan

Seinäjoki Crocodiles: Viime kauden hopeamitalisti näyttää jälleen vahvalta. EuroBowl-pelit eivät aivan odotusten mukaisesti, mutta materiaalia on kuitenkin hyvin. Atte Kniivilä pelinrakentajana on mielenkiintoinen mutta silti perusteltu ratkaisu, jonka uskon lopulta kääntyvän heidän hyväkseen.
Teemun veikkaus: Vaahteramaljassa, mestarisuosikki

Turku Trojans: Rosteri kasvanut varsinkin linjamiesten osalta, kokeneita pelimiehiä on mutta riittääkö syvyys? Ulkomaalaisvahvistuksena kaksi kanadalaista, jotka ovat ainakin aikaisempien tekojensa perusteella melkoisia pelimiehiä.
Teemun veikkaus: välierissä, jää neljänneksi

KORJATTU klo 23.10

Teemu jo aiemmin spekuloi vaahteraliigajoukkueiden voimasuhteita tänään käynnistyvän kauden osalta, mutta työnnän muutamissa asiossa omankin lusikkani soppaan.

Juuri kauden kynnyksellä suurin uutispommi tulee Helsinki Roostersin suunnalta. Pelinrakentajatilannettaan kohentamaan joukkue on palkannut NCAA:n 1-A -divisioonassa pelaavan Louisiana Techin riveissä aiemmin esiintyneen Donald Allenin. Louisiana Techissä Allen oli pääosin kakkospelinrakentajan roolissa, mutta esiintyi urallaan kuitenkin neljä kertaa joukkueensa aloituskokoonpanossa.

Allenin tilastot eivät ole mitenkään päätähuimaavia, mutta jossain määrin häntä voi varmasti verrata Turku Trojansin pelintakentaja viime kaudella nähtyyn Chris Dapolitoon. Viime syksynä esitin näkemyksen sen puolesta, että Duken yliopistoa samalla tavalla varamiehen roolissa 1-A -divisioonassa edustanut Dapolito olisi pitänyt valita Vaahteraliigan vuoden ulkomaalaispelaajaksi, näin sanoin: “odottelin valintaa Turku Trojansin jenkkipelinrakentaja Chris Dapolitolle, joka kokonaisjaardeissa hävisi vain [Petrus] Penkille, teki yhtä monta maalia kuin Penkki, joista 24 heittäen ja 7 juosten, valittiin ainoana pelaajana kaksi kertaa Vaahteraliigan viikon pelaajaksi ja oli mielestäni selkeästi eniten omaa joukkuettaan vahvistanut tuontipelaaja.”

Yli 80000 katsojan edessä yliopistourallaan pelanneen Dapoliton tavoin Allenilla varmasti kasetti kestää vähän kovemmatkin paineet, sillä hän on esimerksi toiminut joukkueensa aloittavana pelinrakentaja Tennesseen yliopiston vieraana Neyland Stadiumilla ottelussa, jossa katsojia paikalla oli kunnioitettavat 104257. Allen ei Suomeen vielä ainakaan tämänpäiväiseen avausotteluun ehdi.

Seitsemänjoukkueiseksi kutistuneen Vaahteraliigan runkosarja on tällä kaudella kaksinkertainen, joten viime vuoden tapaisiin spekulointeihin siitä, kuka sai helpoimman otteluohjelman, ei tarvitse ryhtyä. Kymmenestä kahteentoista kasvava ottelumäärä asettaa kuitenkin vielä aiempia kausiakin suurempaan arvoon joukkueiden kokoonpanon laajuuden, eli loppukaudesta voi povata ilmenevän loukkaantumisten vuoksi ongelmia jollakin suunnalla. Joukkueiden kokoonpanoissa on viimeisimpien tietojen mukaan seuraavasti pelaajia: Wolverines 51, Crocodiles 45, Trojans 44, Rajaritarit 43, Butchers 38, Roosters 38 ja Sea City Storm 33.

Viime kauden mestari Butchers lähtee kauteen toki puolustamaan mestaruuttaan, mutta järin suurena yllätyksenä ei voitane pitää mestaruuden päätymistä myöskään Crocodilesin, Roostersin, Wolverinesin tai Trojansin haltuun. Täällä itärajalla tunnelmat vaikuttavat kauteen lähdettäessä olevan myös korkealla Rajaritarien pelaajaringin kasvettua huomattavasti. Julkenenkin siis veikata alkavasta kaudesta yhtä Vaahteraliigan historian tasaisimmista. Raumalle omissa veikkailuissani valitettavasti jää sarjan peränpitäjän rooli, mutta toivottavasti tälläinen julkinen epäily aiheuttaa sillä suunnalla positiivisesti peliesityksiin vaikuttavan vastareaktion.

Oma rohkeahko arvaukseni runkosarjan loppusijoituksista: 1. Crocodiles, 2. Wolverines, 3. Roosters, 4. Rajaritarit, 5. Butchers, 6. Trojans ja 7. Sea City Storm. Oli lopputulos mikä tahansa, toivottavasti alkavalla kaudella nähdään kosolti mainioita otteluita ja toivottavasti joukkueiden markkinointitoimet purevat niin, että myös yleisömäärissä nähdään selkeää kasvua.

Vaahteraliigakauden ennakkotunnelmia löytyy myös SAJL:n www-sivuilta.

Sports Illustratedin Peter King esittelee mielenkiintoisen, vaikkakin erittäin utopistisen NFL:n laajennusmahdollisuuden viimeisimmässä Monday Morning Quarterback: Tuesday Edition -kolumnissaan. Lähinnä kieli poskessa King esittää, että NFL:n joukkuemäärää kasvatettaisiin 32:sta 40:ään perustamalla kaksi uutta divisioonaa, nimiltään NFC International ja AFC Americas.

NFC Internationalin kaupungeiksi hän tarjoaa Lontoota, jotakin saksalaista kaupunkia, Torontoa sekä Vancouveria ja AFC Americasin kokoonpanoksi Los Angelesia, Anaheimia, San Antoniota ja Mexico Cityä. Näin liigan vaikutuspiiriä laajennettaisiin merkittävästi ja Los Angeles saisi kokonsa puolesta ansaitsemansa kaksi joukkuettaan takaisin.

Lystikkäältähän tuo kuulostaa, mutta itse luultavasti kasvan jo horsmaa siinä vaiheessa kun NFL:n Eurooppaan laajentuminen on ajankohtaista.

Ensimmäinen kierros on nyt ykkösdivarissa pelattu ja joukkueet ovat antaneet ensimmäiset näyttönsä voimasuhteistaan. Omat ennakkoarvioni otteluista osuivat kaikki, joten ainakaan siltä kannalta ei minkään sortin yllätyksiä vielä ensimmäisellä kierroksella nähty.

Lue koko juttu »

Huhupuheiden aika on ohi, se on totta. Miami Dolphinsin keskushyökkääjätähti Ricky Williams siirtyy Kanadan ammattilaisliiga CFL:n Toronto Argonautsiin. Williams teki joukkueen kanssa yksivuotisen paperin, joka tuo herralle 240 000 dollaria.

Williams on tällä hetkellä hyllyllä NFL:stä neljännen positiivisen dopingnäytteen takia. Herran liiankin hyvin tunnettu rakkaussuhde tajuntaa laajentaviin aineisiin ei näyttänyt katkenneen useista vieroitussessioista huolimatta. Viimeisin käry toi hänelle lopulta vuoden pelikiellon. Hän oli jo aiemmin leikitellyt ajatuksella “paeta rajan taakse”, mutta vasta viime aikojen huhut kertoivat jotain todella olevan tekeillä.

Williamsilla on tosin vielä sopimusta jäljellä Dolphinsin kanssa. Herra on myös velkaa joukkueelle runsaat 8 miljoonaa dollaria sopimusrikkomuksesta, kun hän ilman sen kummempia varoituksia ilmoitti jättävänsä pelikentät kesällä 2004. Se, mitä sen jälkeen tapahtui, onkin jo oma juttunsa. Päävalmentaja Nick Sabanin kommenttien perusteella joukkueen johtoporras ei suoranaisesti ollut innoissaan Williamsin Kanadan-suunnitelmista, mutta antoivat kuitenkin lopullisen päätösvallan herralle itselleen. Sabanin mukaan he ovat toivottaneet Williamsin tervetulleeksi takaisin ensi kaudella, mikäli liiga sen sallii.

Williams on jo liittynyt uuden joukkueensa harjoitusvahvuuteen. Harjoituspelit alkavat viikonloppuna, ja runkosarja käynnistyy kesäkuun puolivälin tienoilla. Liigan loppuottelu Grey Cup pelataan marraskuun 19:s Winnipegissa.