Kainalopallokorneri

Seppo Evwarayea ei nähdä ainakaan tänä vuonna Carolina Panthersin riveissä, sillä työlupasotkujen vuoksi hänen pelaajasopimustaan ei voitu allekirjoittaa. Uutiset valuvat tänne pohjolaan näköjään perin hitaasti, mutta Columbus Telegram -lehden artikkelin mukaan joukkue asetti Evwarayen työluvan saannin takarajaksi 30. toukokuuta. Tuohon päivään mennessa asia ei kuitenkaan ollut ratkennut ja seuraavana päivänä alkanut harjoituskausi, jolloin joukkueessa voi olla korkeintaan 85 pelaajaa, käynnistyi ilman Evwarayea.

Panthersin www-sivujen rosterista tosin linkki Evwarayen pelaajaprofiilisivulle vielä toistaiseksi löytyy. Panthers tarjosi hänelle sopimusta välittömästi huhtikuun lopussa pidetyn varaustilaisuuden jälkeen.

Ongelman ydin oli Nebraskan yliopiston Evwarayelle antamat vanhentuneet työlupalomakkeet, joiden ohjeistamana hakemuksen 180 dollarin käsittelymaksua maksettiin viisi dollaria liian vähän. Lopulta, toisella hakukerralla, työlupa saapui, mutta ironisesti kaksi päivää liian myöhään.

Artikkelin mukaan Evwaraye aikoo kokeilla onneaan seuraavaksi NFL Europessa, jonka harjoitusleirit alkavat tammikuussa. Sitä ennen hän työskentelee Lincolnissa, Nebraskassa. Eurooppalaisena pelaajana hän luultavasti raivaakin terveenä pysyessään tiensä NFL Europeen ja sitä kautta hänelle voi kykyjen riittäessä avautua vaikkapa paikka NFL:n International Development Squad -ohjelmassa, johon Klaus Alinen ja Michael Quarshie viime vuonna osallistuivat, mikäli mikään joukkue ei sitten suoraan pestaa häntä riveihinsä. Niin, tai löytyiskö miltään vaahteraliigajoukkueelta vielä yliimääräisiä varoja tämän kauden pelaajabudjetista?

Nyt kun isot jefumiehet tulevana viikonloppuna vetäytyvät keskikesän juhlan rientoihin nauttimaan linimenttiä kolhuihinsa, lienee otollinen hetki luoda pieni katsaus kauteen.

Ainoana puhtaan pelin joukkueena jussia viettämään pääsee Porvoon Butchers. Hallitseva mestari ei näytä ottaneen kuuleviin korviinsa ennakkoarvailujani vaan on teurastanut vastustajan toisensa jälkeen. Esiini tuomat huolet puolustuksen pitävyydestä joutanevat viimeistään nyt mappi Ö:hön kun porvoolaispäätyyn on neljässä pelissä tehty vain 26 pistettä. Crocodiles puolestaan kärsi tällä kierroksella kauden ensimmäisen tappionsa tiukassa väännössä Wolverinesia vastaan. Viime kauden hopeamitalisti näyttää kuitenkin siltä mitä ennakkoon kuvittelin. Crocot ja Butchers kohtaavat ensimmäisen kerran 9.7. Seinäjoella.

Wolverines on taas tuottanut meikäläiselle pienen pettymyksen, vaikka joukkue äskettäin ottikin arvokkaan päänahan krokotiililaumasta. Olisin silti odottanut Ahmojen tilaston näyttävän hivenen toiselta vaikkakin vastaan onkin tähän mennessä tullut vasta ennakkoon kovia joukkueita.

Trojans, Roosters ja Rajaritarit ovat likipitäen siellä mihin ne kaavailinkin. Poislukien Roostersin voitto Wolverinesista kolmikko on voittanut ennakoissani heikompansa ja hävinnyt kovimmille. Tosin on mainittava että pari tiukkaa vääntöä olisi yhtä hyvin voinut kääntyä toisinkin päin. Kun kolmikkoon lisätään vielä Wolvot, on kasassa ryhmä, jonka kesken tappiot saattavat merkitä välieräpaikan menettämistä.

Stormin kohdalla on käynyt niin kuin ennen kautta itsekseni pelkäsinkin: käkättimeen on tullut edestä, takaa, oikealta ja vasemmalta. Kolmen ottelun piste-ero 0-188 on karmeaa luettavaa. Vaikken ennen kautta raumalaisille paljoa povannutkaan, sietää mietintämyssyn vetää päähän.

Ja lopuksi vielä vastaus siihen miksi Vaahteraa ei ennakkokaavailujen jälkeen ole käsitelty. Se ei johdu siitä, että liiga olisi patatylsä tai – niinkuin joku jo ehti veikata – ettei enää kehdata penkin alle menneiden spekulointien jälkeen avata suuta. Syy on se, että armaan lajimme kansallisen kattojärjestön sivuilta löytyy jo jokaisesta ottelusta ennakko, raportti sekä kattavat tilastot. Olenkin siis todennut ettei samoja jorinoita kannata kahdesti jorista. Divareihin ei samaisella sivustolla samalla intesiteetillä panosteta, minkä vuoksi Erik tekeekin erinomaista työtä sen uutisoimisessa. TOKI mikäli Vaahteramaailmassa tapahtuu jotain mikä kantautuu allekirjoittaneen korviin…. Muutoin palaan (Vaahteraliiga)asiaan viimeistään ensi kuun puolivälin tienoilla kun on “joulutodistusten” aika.

Vaahteraliigauutisia odotellessa – tässä taas viikon divarielämöinnit!
Lue koko juttu »

Ei ollut karhuista kaatamaan demoneita. Seuraava!!

Ykkösdivisioonan sunnuntaina käyty kärkikamppailu Porissa Bearsin ja Demonsin välillä varmasti keräsi eniten mielenkiintoa menneenä viikonloppuna. Saavutuksena varmaankin voidaan pitää sitäkin, että ensimmäistä kertaa Demons-hyökkäys on jätetty nollille toisella puoliajalla. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä Carpelan & co. maalasi kuitenkin kaksi kertaa ensimmäisellä puoliskolla. Bearsin yksi maali ei riittänyt, joten Demons vei tiukan trillerin lukemin 11-14 (3-14). Moni oli uskaltanut povata Bearsille voittoa, mutta jälleen kerran Demons osoitti olevansa divarin kingi.

Tampere Saints ja Varkaus Steelers kohtasivat jälleen kerran suorastaan trooppisessa ilmastossa Pyynikin kentällä. Kaudella 2005 Steelers oli ollut kahdessa kohtaamisessa selvästi vahvempi, mutta tällä kertaa kävikin sitten toisin. Steelers oli ottelun alkupuolella johdossa, mutta kahden aivan järkyttävän räpellyksen johdosta hämäläiset olivatkin yhtäkkiä johdossa. Saints vei kierroksen toisen tiukan trillerin lukemin 37-30 (21-14). Steelersin puolustus pelasi koko kauden heikoimman pelinsä. Ainoastaan ajoittain nähtiin niitä kovia otteita, mistä Steelers on tullut vuosien mittaan tutuksi. Kaikki kunnia kuitenkin Saintsille ensimmäisestä Steelers-päänahasta.

Vähemmän yllättävää tavaraa oli tarjolla Jyväskylässä. Jaguaarit pöllyyttivät kotonaan Oulun Northern Lightsia lukemin 42-7 (28-7). Jaguaarien otteluraportissa kohteliaasti kehaistaan myös Oulun esityksiä, mutta kyllä nuo lukemat puhuvat omaa karua kieltään.

Lahti yritti uudestaan tulla Velodromin valtiaaksi, mutta 69ers ei ollut yhtään sen armollisempi kuin edellinen isäntä Demons. Lahti joutui palaamaan kotiin 44-0 -tappion kärsineenä. Etenkin heittämällä kovaa edennyt 69ers-hyökkäys oli aivan liian kova pala haastajien puolustukselle.

Näin objektiivisesti arvioiden, ykkösdivisioona on tänä vuonna mielenkiintoisempi kuin vuosiin. Ellei jopa mielenkiintoisin ikinä. Joukkueiden välillä on kyllä tasoeroja, mutta etenkin keskikastissa pelataan todella rajusti ristiin. Tästä osoituksena se, että sarjataulukon neljäntenä oleva joukkue on yhä kahdessa pisteessä, samoin kuten kolme sen alapuolella olevaa joukkuetta. Ainoastaan Lahti on tähän mennessä jäänyt kokonaan ilman pisteitä. Bears on näköjään kovempi sakki kuin alunperin arvioin, joten ennustusta loppukauden playoff-sakeista on vähän päivitettävä. Demons, Jaguaarit ja Bears tuntuvat olevan tällä kaudella divarin ykkössakit. En edes lähde arvaamaan enää tuota neljättä joukkuetta. Kaikki paitsi Jets sinne tuntuvat olevan tyrkyllä. Oulu sinne kuitenkaan tuskin yltää. Siihen en jaksa uskoa.

Ensi viikolla Demonsien kaatoon lähtee Saints. Hyvä yritys, mutta ei riitä. Vaikka Saints pelaakin kotonaan ja on varmasti saanut uutta puhtia avausvoitostaan, Demons palauttaa Saintsin nopeasti taas maan pinnalle.

Vaikka Steelers on nyt tappion kärsineenä kovan paikan edessä, ei se tule lannistumaan Jetsin edessä. Lahtelaiset kaatuvat Varkaudessa selkein numeroin.

Oulu saa vierakseen Sixtarit. Jostain syystä Oulu on vieraskenttänä etelän joukkueille vaikea paikka. Viime kaudellakin Oulu voitti kotonaan Saintsin sekä Vikingsin. Jopa Demons oli siellä vaikeuksissa. Paljon riippuu siitä, että kuinka moni stadilainen viitsii Ouluun asti lähteä. Se kun tuntuu tämän päivän divarissa vähän olevan ongelma, että pitkiin vieraspeleihin ei ihan se ykkössakki lähdekään. Mieleni tekisi povata Oululle voittoa, mutta ei tällä kertaa. Kyllä 69ers lopulta ottelun heittopelinsä turvin vie.

Viikon mielenkiintoisin mättö nähdään Jaguaarien ja Bearsin välillä. Tässä ottelussa on paljon pelissä. Itse ennustan tällä kertaa voittoa kotijoukkueelle. Jaguaarit vievät runsasmaalisen ottelun yhden maalin erolla.

Kakkosdivisioonassakin pelattiin. Indians voitti vakuuttavasti Oakmenin eikä Vikingskaan antanut Rovaniemen yllättää itseään. Kirjoitan tästä aiheesta enemmän ensi kierroksen jälkeen, kunhan kaikki joukkueet ovat saaneet kautensa käyntiin.

EDIT 12:30 – Sixtarit voittivat Oulun Velolla eikä päinvastoin.

Kaikkien aikojen nuorimpana pelinrakentajana joukkueensa Super Bowl -voittoon viime kauden päätteeksi johdattanut Pittsburgh Steelersin Ben Roethlisberger on muutama tunti sitten joutunut moottoripyöräonnettomuuteen. Raporttien mukaa Roethlisbergerin tila on vakava ja hän on parhaillaan leikattavana. Reilu vuosi takaperin puhuttiin julkisuudessa hänen tavastaan olla käyttämätä kypärää ajaessaan moottoripyörällä.

Lisäys, klo 23:16: Pittsburgh Tribune-Review -lehden tietojen mukaan Big Benin vammat ovat vakavia, mutta eivät uhkaa tämän henkeä. Lehden mukaan hän on menettänyt suurimman osan hampaistaan, murtanut vasenta poskionteloa suojaavan luun sekä leukaluunsa, saanut yli 20 senttimetriä pitkän haavan takaraivoonsa sekä vakavasti vahingoittanut polviaan maahan osuessaan. Myös se on tiedossa, ettei Roethlisberger tälläkään kertaa ole käyttänyt kypärää.

Väärään suuntaan

Onhan se täysin mahdollista. Tehdä oma maali siis. Tai sanotaanko näin että mänttikuulassa, lätkässä tai vaikka suomenruotsalaishikinauhapallossa (=salibandyssä) sen voi tehdä vaikka vahingossa. Jenkkifutis taas… siis tapaus, jossa ensin lähdetään väärään suuntaan ja viedään pallo omaan päätyyn?!?!? No, toisaalta onhan sekin kuviteltavissa että kun koko ottelun (ja pari aikaisempaa kautta) päähän lyöty linjamies sitten yhtäkkiä saakin pallon käsiinsä, kompassi sekoaa lopullisesti ja pohjoinen muuttuu eteläksi. Ehkä…

Onhan näitä tapahtunut paremmissakin piireissä. Tunnetuimpia tapauksia on varmaankin vuoden 1964 Minnesota Vikingsin ja San Fransisco 49ersin runkosarjakohtaaminen. San Fransiscon hyökkäysvuorolla pelinrakentaja Billy Kilmer rähmäsi pallon omalla 34 jaardin viivalla. Vikingsin legendaarinen linjamies Jim Marshall haistoi verta ja koppasi maassa kierineen pallon. Joukkuekaverit riemuitsivat kunnes tajusivat Marshallin lähteneen palauttaneen palloa – omaan päätyyn! Iso mies kirmasi nuoruuden innolla 66 jaardia ja kiskaisi pallon ilmaan juhlistaessaan “pistesuoritustaan”. Hän tosin alkoi ihmetellä kun ensimmäinen onnittelemaan ehättänyt oli 49ersin pelaaja….

Tapaus on NFL:n historian pisin oma maali ja se toi Marshallille myös hupaisan lempinimen “Wrong Way Marshall”. Se ei tosin juurikaan herraa sen koommin vaaninut. Vuonna 1960 alkanut ammattilaisura päättyi vasta 1979 Marshallin pelattua yhteensä 282 ottelua, joista 270 putkeen, ennätys, jonka rikkoi vasta NY Giantsin lentopotkaisija Jeff Feagles viime kaudella. Niin, ja koppasihan hän urallaan talteen vielä 29 muuta rähmäystä – tekemättä omaa maalia.

NFL-historia tuntee ainakin kaksi muuta vastaavaa tapausta. Vuonna 1938 Washington Redskins pelasi ottelun tähtipelaajansa Andy Fargasin kotikaupunki Detroitissa. Tupa oli täynnä ja tunnelma katossa. Fargas aloitti ottelussa pisteiden teon – kipittämällä pallon omaan päätyyn antaen Detroitille 2-0-johdon. Hän tosin selvisi epäonnen soturin taakastaan tekemällä vielä toisen maalin vastustajan päätyyn vieden joukkueensa 7-5-voittoon.

Epäonnisin vastavirtaanjuoksija on silti varmaankin Harry Buffington, linjamies hänkin. Baltimore Colts debytoi All-America Conferencessa vuonna 1947 ja avausvastustajana oli Brooklyn Dodgers. Vstustajan potkunpalauttajana oli Elmore Harris, yksi tuon ajan tunnetuimpia vikkeläkinttuja. Harris kipitti pallon kanssa omalle 25 jaardin viivalle kunnes Coltsin peittojoukkueen pelaajan isku osui komeasti ja pallo irtosi. Ensimmäisenä paikalla oli Buffington, joka innoissaan lähti viemään palloa. Tosin hieman yli puolenkentän päästyään hän tajusi erheensä ja hädissään viskaisi pallon pois kyydistä. Pallo pomppi omista pelaajista lopulta Coltsin päätyyn ja Brooklynin Jim Castiglia hyppäsi sen päälle. Kuusi pistettä Dodgersille! Buffington tosin vältti niukasti betonisaappaat, sillä tulokasjoukkueen onnistui estää lisämaalien synty ja Colts voitti ottelun lopulta 16-7.

Pelataan sitä palloa kakkosessakin. Ykkösdivisioona on jo hyvässä vauhdissa, mutta kakkosdivisioonaa ollaan saatu odottaa vielä tänne kesäkuun alkupuolelle. Luvassa on kahdeksan kierrosta lisää divaripalloa.

Kakkosdivisioonassa on tänä vuonna vain kolme kappaletta joukkueita, jotka pelasivat ko. sarjatasolla myös vuosi sitten. Päijänne Piratesta ja Padasjoki Predatorsia ei enää tänä vuonna kakkosessa nähdä. Lahti Jets taas nousi ykköseen. Jäljelle jäivät Kouvola Indians, Sipoo Bulldogs sekä Rovaniemi Arctic Circle Stars. Kokonaan uusi tulokas saadaan Seinäjoelta. Gators toiminee Seinäjoen uusien pelaajien ponnahduslautana ja samalla farmijoukkueena Vaahteraliigan yhdelle voittajasuosikille. Vaasa Vikings sai rahavaikeuksien takia lähtöpassit ykkösdivisioonasta, joten vaasalaiset joutuivat hakemaan vauhtia kakkosesta. Viime vuodella pahasta pelaajakadosta kärsinyt Lieto Oakmen joutuu myös hakemaan vauhtia kakkosdivisioonasta.

Kaikista kovimmat nousuhalut nousta ykköseen uskoisin löytyvän Kouvolasta, jonka hyvin toimiva organisaatio on yrittänyt jo pari vuotta saada nostettua edustuksensa takaisin ykkösdivisioonaan. Jokaisella kaudella vastassa on kuitenkin ollut ainakin yksi joukkue, joka on onnistunut lyömään kapuloita rattaisiin. Viime vuonna kompastuskiveksi osoittautui Lahti Jets. Tänä vuonna Indiansin on voitettava Vaasa Vikings, jos he mielivät nousta ylemmälle sarjatasolle. Tällä kaudella sen pitää tapahtua, koska ensi kaudella ykkösestä tulee paluupostissa useampi joukkue, joiden kanssa Indians saa varmasti tehdä töitä pitääkseen nousutoiveita yllä.

Vaikka en käytännössä osaa ollenkaan sanoa, että kuinka paljon pelaajia Vikingsilla loppujen lopuksi rosterissaan vielä on, veikkaisin silti, että Vaasa tulee olemaan kakkosdivisioonan kärjessä. Ensimmäisen kierroksen vieraspeli Rovaniemeä vastaan antaa jo hyvää osviittaa tulevasta. Mikäli Vikings räpiköi ja sattuisi häviämään ottelun, voi heidät varmaan ottaa kärkikahinoista pois.

Sipoo Bulldogs on saanut liikkeelle ainakin monilukuisen rosterin. Nähtäväksi jää onko rosterissa myös pelimiehiä. Mahdollisuudet Sipoolla on vaikka mihin. Suunta tuntuisi porukalla ainakin olevan ylöspäin, joten helppoa vastusta on kenenkään varmasti turha odottaa.

Liedossa oli varsin kilpailukykyinen sakki ainakin vielä pari vuotta sitten. Viime kaudella pelimieskato oli kuitenkin liian suurta ja heidän menestyksensä kakkosdivisioonassa riippuukin puhtaasti siitä, että ovatko lietolaiset saaneet täydennettyä rivejään. Mikäli rosterissa miehiä riittää, voi Lieto nousta hyvinkin taistelemaan kakkosdivisioonan kärkipaikoista.

Rovaniemi on minulle kysymysmerkki. Viime vuonna keskikastiin jäänyt porukka voi aivan hyvin yllättää tänä vuonna tai sitten jäädä pakan pohjalle. Pitkät vieraspelit eivät ole herkkua rovaniemeläisille varmasti tänäkään vuonna.

Gatorsin veikkaisin voittavan ehkä yhden tai max. kaksi ottelua. Tämä sillä oletuksella tietenkin, että Gatorsiin ei jostain syystä putoile kasaa vanhoja liigajyriä, mikä kyllä siirtäisi joukkueen kertaheitolla sarjan suosikiksi. Enempää on joukkueesta aika vaikea sanoa, kun edes rosteria ei ole missään näkyvillä. Tai sitten en ole vain sitä mistään löytänyt osaamattomuuttani.

Ensimmäisellä kierroksella Vaasa matkustaa Rovaniemelle. Vikings tulee myös ottelun kokemuksen turvin viemään nimiinsä, mikäli vain suinkin saa pelimiehet pitkälle matkalle liikkeelle. Indians taas toivottaa Oakmenit tervetulleeksi kakkosdivisioonaan lyömällä heidät suhteellisen selvin numeroin kotikentällään.

Ykkösdivisioonan toinen kierros oli varsin tiukka paketti. Ainoastaan Demons onnistui repimään kunnolla pisterakoa rökittäessään divarin todennäköistä jumbojoukkuetta Lahti Jetsiä. Kaikkien muiden otteluiden voittomarginaali oli korkeintaan kuusi pistettä.

Helsinki GS Demons otti varsin odotetusti voiton Lahti Jetsistä rökälelukemin 42-0. Demons jyräsi lahtelaiset tutulla tyylillään huonossakin säästä ja painoi palloa tehokkaasti kohti Jetsin maalialuetta niin heittäen kuin juosten. Kokemus oli tälläkin kertaa siis valttia.

Itse divarin kärkikastiin povaamani Steelers sekä Jaguaarit kohtasivat myös koleassa säässä Varkauden keskuskentällä. Molemmilla joukkueilla oli isoja puutteita rosterissaan. Mm. Steelersin aloittava pelinrakentaja joutui pelaamaan valtaosan ottelusta keskushyökkääjän paikalla, koska molemmat kotijoukkueen aloittavat pallonkantajat olivat loukkaantuneita. Tämä näkyi Steelers-hyökkäyksessä, joka ei pystynyt murtamaan ensimmäisellä puoliskolla Jaguaarien puolustusta. Kotijoukkue sai hitusen ryhtiä esitykseensä toisella puoliskolla, mutta ei pystynyt kuromaan kiinni Jaguaarien 12 pisteen etumatkaa. Jaguaarit ottivat näin tärkeän voiton lukemin 14-20.

Toinen tiukka kamppailu käytiin Porissa Karhuhallissa. Pori Bears sai vieraakseen Helsinki 69ersit, jotka olivat kärsineet tappion demoneille edellisellä kierroksella. Pori oli tyly isäntä etenkin ensimmäisellä puoliajalla, jonka jälkeen Pori oli jo 20 pistettä edellä. Ilmeisesti Porin ote oli alkanut pahasti lepsuuntua toisella puoliskolla, koska Sikstarit pääsivät mukaan otteluun ja onnistuivat kirimään 20 pistettä kiinni. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan Pori lopulta vei ottelun lukemin 26-20.

Kierroksen ainoa selkeä yllätys saatiin sitten Oulussa. Ensimmäisellä kierroksella hienosti Jaguaareille kampoihin laittanut Tampere Saints oli kovissa vaikeuksissa Oulu Northern Lightsin kanssa. Oulu taas oli ottanut selkeästi siipeensä Steelersiä vastaan, mutta siitäkin huolimatta oululaiset saivat pidettyä Saintsin aisoissa ja veivät ottelun nimiinsä lukemin 16-13. Eikö Saints saanutkaan matkaan kilpailukykyistä rosteria? Loukkaantumiset söivät tehoja? Olisin odottanut Saintsilta huomattavasti parempaa suoritusta. Ymmärtääkseni Oulu oli tehnyt useammankin potkumaalin, mikä tuntuu olevan varsin harvinaista divarifutiksessa.

Ensi viikolla saadaan lisää selvyyttä divarin lopullisiin voimasuhteisiin, kun Pori Bears toivottaa Helsinki GS Demonsin tervetulleeksi Herralahden kentälle. Porilla on nyt mielestäni erinomaiset mahdollisuudet lopettaa Demonien divaridynastia. Ellen aivan väärässä ole, niin Bears onkin juuri se joukkue, joka viimeksi on demonit voittanut vuosia sitten. Symmetria ainakin olisi täydellinen, mikäli Pori lähettäisi Demonsin kotimatkalle pisteittä. Matsi tulee olemaan erittäin tiukka, mutta siitäkin huolimatta Demons se on, joka tuossa pisteet kotiin vie.

Oulu saapuu Jyväskylään ottamaan mittaa Jaguaareista. Oulu saa palata pohjoiseen rajun tappion kärsineenä. Jaguaarit on aivan liian vahva joukkue Northern Lightsille. Oulu saa muutaman pisteen potkupelinsä ansiosta, mutta muuten tulostaulun hoitajaa työllistää ainoastaan kotijoukkue.

Tällä kertaa on sitten 69ersin vuoro hakea pisteet Lahdesta. Sixtareilla on alla kaksi todella kovaa ottelua, joten näistä karaistuneena se haluaa itselleen pisteet Lahdesta hinnalla millä hyvänsä. Lahti jää vastaantulijaksi. Lahden ensimmäinen maali antaa edelleenkin odottaa itseään.

Steelers matkustaa Pyynikille pyhimyksien vieraaksi. Tiedossa on hitusen tiukempi ottelu kuin nuo kaksi edellämainittua. Uskaltaisin tällä viikolla veikata kuitenkin omieni suuntaan sen verran, että kyllä savolaisjoukkio palaa Hämeestä kahden pisteen kera.

EDIT: 7.6.2006 – Porin ottelupaikka korjattu

Kaudesta 1999 NFL:ssä käytössä ollut valmentajan haaste tulee myös yliopistosarjoihin. Käytäntö tosin eroaa hivenen ammattilaissarjan versiosta: yliopistopeleissä valmentajalla on ottelun aikana kerran mahdollisuus haastaa tuomarin tuomio, mikäli joukkueella on vielä aikalisiä. NFL:n tapaan aikalisän kuitenkin menettää jos tuomio ei käänny.

Jo keväällä sääntökomitean mietinnässä ollut uudistus, vaikkakin hieman alkuperäisistä suunnitelmista muuttuneena, on selkeä jatke viime kaudella sallitulle videotarkastukselle, jota jonkinlaisessa muodossa käytti 11:stä 1-A-divisioonan konferenssista yhdeksän.

Sääntömuutoksen hyväksynyt pelisääntöjen tarkastelupaneeli antoi myös ohjeet puoliajan pituudesta. Oletusarvoisesti se on 20 minuuttia, mutta tästä voidaan joustaa suuntaan tai toiseen joukkueiden yhteisellä päätöksellä.