NFL-ennakkopaketti: AFC West

Kainalopallokorneri juhlistaa ensi yönä alkavaa NFL-kautta tarjoamalla ennakkopaketit kaikista kahdeksasta divisioonasta. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on AFC West.
Viime kaudella läntiset divisioonat voitettiin vakuuttavasti 13-3 voittomarginaalilla. Seattle Seahawks oli valtias NFC:n puolella, kun Denver Broncos vuorostaan hallitsi AFC Westiä. Tällä kaudella mielestäni kahdella, jopa kolmella joukkueella on realistiset mahdollisuudet AFC Westin kuninkuuden saavuttamiseen ja odotan ratkaisun siirtyvän aivan viimeisille kierroksille. Seuraavassa lyhyt silmäys AFC West-joukkueisiin sekä arvaukseni runkosarjan tuloksesta näin ennen kauden alkua.
Viime kauden miehistöstä on suurin osa tallella, joten lähtökohdat tulevaan kauteen ovat erinomaiset. Ainoastaan keskushyökkääjä Mike Anderson, ulompi linjapuolustaja Trevor Pryce ja laitahyökkääjä Ashley Lelie puuttuvat viime kauden aloituskokoonpanosta. Lelien korvaa Green Baysta hankittu Javon Walker ja juoksuhyökkäyksestä vastaa duo Mike ja Tatum Bell. Nähtäväksi jää säilyykö Denverin viime kauden taso (toiseksi eniten juoksujaardeja) juoksuhyökkäyksen osalta.
Valmentaja Mike Shanahanin juoksuvoittoinen hyökkäystaktiikka on sopinut paremmin kuin hyvin pelinrakentaja Jake “the snake” Plummerille, joka Arizonan vuosinaan tuli tunnetuksi lukuisista katkaistuista syötöistä. Ei tosin Denverissä ollessakaan miehellä ole aina “kasetti kestänyt” ja viime kaudella epäonnistumiset tulivat pahimmalla mahdollisella hetkellä - konferenssifinaalissa Pittsburgh Steelersiä vastaan. On kiinnostavaa nähdä kuinka kauan Shanahan luottaa Plummeriin, jos/kun epäonnistumisia taas tapahtuu. Vaihtomiehenä kentälle pääsyä odottelee nimittäin kevään ykköskierroksen varaus Jay Cutler, joka on harjoituspeleissä pelannut ihan hyvin.
Denverin puolustus on hyvä. Juokkue päästi viime kaudella liigan toiseksi vähiten juoksujaardeja. Syöttöjä vastaan joukkue oli jaardien mukaan liigan huonoimmasta päästä, mutta puolustuksen todellista toimivuutta kentällä kuvaa parhaiten ns. turnover-ratio, mikä kertoo kuinka monta kertaa enemmän/vähemmän verrattuna vastustajaan pallo on menetetty/saatu syötönkatkon tai rähmäyksen seurauksena. Tässä tilastossa Denver oli myös liigan toiseksi paras joukkue 20 vastustajille päätynyttä rähmäystä/katkoa vähemmän tehneenä.
Ainakin lukuisat fantasy football:n pelaajat ovat tietoisia keskushyökkääjä Larry Johnsonin kyvyistä. Mies oli viime kaudella aloittavassa miehistössä ainoastaan yhdeksässä ottelussa ja saldona oli kunnioitettavat 1750 juoksujaardia ja 20 juoksemalla tehtyä maalia. Viime kaudella Kansas Cityn hyökkäys oli jaardeissa mitattuna liigan tuotteliain ja jos Johnsonin tahti pysyy yllä, niin Chiefsien hyökkäyksen pitäisi toimia edelleen vakuuttavasti. Viime vuosina myös pelinrakentaja Trent Green on pelannut melko varmoin ottein (vuodesta 2002 eteenpäin QB-rating > 90) ja osaa olla “antamatta palloa” vastustajille. Johnsonin ja Greenin toimintaa voi kuitenkin haitata, että 11 kertaa ProBowl-kutsun saanut hyökkäyksen ulompi linjamies Willie Roaf ei ole vielä ilmoittautunut joukkueensa pariin, eikä luultavasti niin enää tällä kaudella tee.
Lukuisat nettikolumnistit ovat olleetkin sitä mieltä, että Kansas Cityn menestys vaatisi puolustusotteiden parantumista. Tämä pitänee paikkansa, koska rosteri on puolustuksen osalta täynnä sellaisia nimimiehiä, että nykyinen taso (kahdeksanneksi eniten päästettyjä jaardeja) tuntuu lähinnä alisuoriutumiselta. Tällä kaudella Kansas Cityn “palettia” voi kuitenkin sekoittaa uuden valmentajan, Herm Edwardsin mukanaan tuomat uudistukset.
Harjoitusotteluvoitot Philadelphiasta, Minnesotasta, San Franciscosta ja Detroitista. Jostain syystä en silti jaksa uskoa, että Oaklandissa nähtäisiin playoff-otteluita tällä kaudella. Uskon, että takaisin Oaklandin peräsimeen palanneella valmentaja Art Shellillä on taskussaan resepti menestykseen - mies on vaan väärässä paikassa väärän aikaan. Menestysreseptit eivät toimi, kun mielestäni suurin ongelma “hopean ja mustan” keskuudessa on tällä hetkellä tietynlainen pelaajamateriaalin kapeus. Kärjistetysti voidaan sanoa, että Randy Moss, LaMont Jordan ja Warren Sapp eivät riitä, kun muiden kavereiden taso on mitä on. Toki Raiders-joukossa on kiinnostavia tulevaisuuden lupauksia, mutta luulen menestyksen vielä odottavan Oaklandiin laskeutumista. On myös mahdollista, että täksi kaudeksi hankittu pelinrakentaja Aaron Brooks “puhkeaa kukkaan” aivan kuten on käynyt samaan aikaan Green Bayssa NFL-uransa aloittaneelle Matt Hasselbeckille, mutta luulen/pelkään, että tämä kausi menee uuteen joukkueeseen totutellessa.
Kun muistetaan klisee “puolustus voittaa mestaruuksia”, niin Oaklandin valmennuksen kannattaisi panostaa puolustuksen uudistamiseen. Viime kaudella juoksupuolustus oli liigan kahdeksanneksi huonointa ja puolustus kokonaisuudessaan (syöttöä ja juoksua vastaan) oli liigan kuudenneksi huonoin. Suunnan ei pitäisi olla kuin ylöspäin.
Toissa vuonna San Diego voitti divisioonan. Mestaruuden tavoittelu tyssäsi kuitenkin heti wildcard-kierroksella New York Jetsiä vastaan. Viime kaudella San Diegon väitettiin kärsineen vaikeasta otteluohjelmasta, mutta siitä huolimatta joukkue saavutti voittomarginaalin 9-7. Tuloksella kuitenkin jäätiin vielä pudotuspelien ulkopuolelle. Nyt menestyspaineet kohdistuvat valmentaja Marty Schottenheimeriin, jolle huhupuheet povaavat kilometritehdasta ellei playoff-voittoa saada.
Chargers-hyökkäys on ladattu tämän hetken kovimmalla aseella: LaDainian Tomlinson on legenda eläessään. Myös kakkoskeskushyökkääjä Michael Turner hoitaa pienen roolinsa tuotteliaasti (2005: 5,9 jaardia/juoksu). Kun mukaan lasketaan vielä kokeneet laitahyökkääjät, sekä sisemmät että ulommat, on tasapainoinen Chargers-hyökkäys valmis. Menestyksen tiellä on kuitenkin jälleen kerran yksi kysymysmerkki: valmentaja Schottenheimerin verenpaine ei ainakaan laske sen takia, että rosterissa olevien pelinrakentajien joukossa ei ole yhtäkään NFL-ottelun aloittanutta pelaajaa Drew Breesin siirryttyä New Orleansin riveihin.
Chargers-puolustus on hyvä. Joukkueella on erinomaiset syöttöä vastaan (pass rushing) pelaavat tukimiehet. Viime kaudella puolustus juoksua vastaan oli liigan paras. Viime vuosina menestyneet joukkueet ovat osanneet jäädyttää vastustajan juoksupelin, joten tässä valossa San Diegossa on syytä hymyillä ja jatkaa samaan malliin.
AFC WEST - lopputulos:
1) San Diego Chargers (11-5)
Valmentaja Schottenheimer luottaa pelinrakentaja Philip Riversiin ja olen myös sitä mieltä, että hän on yksi tämän kauden yllättäjistä johdattaessaan San Diegon pudotuspeleihin. Chargersin puolustus tulee saamaan myös kunniaa ja suitsutusta ensi kaudella. Kannattaa myös laittaa tulokasnimi Antonio Cromartie “korvan taakse”.
2) Denver Broncos (10-6)*
En yhtään ihmettele vaikka Denver voittaisikin divisioonan - Denverissä on asiat niin hyvin. Mike Shanahan vie joukkueensa melko suurella varmuudella aina pudotuspeleihin, mutta tällä kertaa veikkaan sen tapahtuvan “villin kortin” kautta. Täksi kaudeksi hankittu Javon Walker on pelintekijä, ja helpottaa varmasti myös Plummerin tehtäviä tuomalla syvyyttä syöttöpeliin.
3) Kansas City Chiefs (8-8)
Haluaisin nähdä menestystä Kansas Cityssä ja en pukeudu surupukuun, jos kaikki palaset loksahtaisivat kohdalleen ja Kansas City voittaisi divisioonan. Menestykseen on nimittäin edellytykset, sillä rosteri on pullollaan loistoyksilöitä - jostakin vaan kiikastaa. Menestys on kuitenkin yleensä pitkäjänteisen työn tulosta ja valmentajavaihdoksen jälkeen epätodennäköisempää.
4) Oakland Raiders (6-10)
Edes valmentaja Art Shell ei mahda sille mitään, että joukkueessa on moni asia päin prinkkalaa. Toivottavasti Shellille annetaan työrauhaa muutamaksi vuodeksi asioiden oikaisemiseen. Tämä(kään) vuosi ei ole Oaklandin.
7.9.2006 22:11 | Joose | aihe: NFL