Kainalopallokorneri

Joosen jo aloitettua NFL-ennakoiden sarjan vauhti sen kuin kiihtyy. Itse pukkaan eetteriin konferenssien itäiset divisioonat.

AFC East: Divisioonan voitosta vääntävät todennäköisimmin Miami Dolphins ja New England Patriots. Suurella metelillä Minnesotasta delfiinipaitaan siirtynyt pelinrakentaja Daunte Culpepper nostaa toiveita vanhojen hyvien aikojen paluusta etelän auringon alle. Viime kaudella rikkoutunut polvi toi hivenen tummia pilviä taivaalle mutta herra on vakuuttanut olevan pelikunnossa kauden alkaessa. Viime vuonna tulokkaana vakuuttanut keskuhyökkääjä Ronnie Brown pääsee viimeinkin pois Ricky Williamsin varjosta. Puolustuskin näyttää hyvältä joten Nick Sabanin joukkiolle voisi povata hyvää kautta.

New England ei oikeastaan koskaan ole ollut isojen starojen joukkue mutta tälle kaudelle se lähtee ilman monia avainpelaajiaan. Poissa ovat mm. varmajalkainen potkaisija Adam Vinatieri, laiturit David Givens ja Christian Fauria sekä tukimiesosaston kokenut Willie McGinest. Vielä kun ykköslaituri Deion Branch on alkanut tunnustella siirtoa, kriitikkojen jokavuotinen laulu alkaa taas samoin sanoin. Toisaalta, joka vuosi on sanottu että Patriots on heikentynyt liikaa ja aina he ovat kärkikahinoihin tunkeneet. Bill Belichikilla tuntuu vain olevan kyky tehdä nimettömistä pelureista kovia joukkueita. Tosin tällä kertaa divioonatitteli taitaa matkata etelään mutta villikortti on täysin mahdollisuuksien rajoissa.

Buffalo Bills hankki sivurajalleen ex-Chicago Bears-käskijän Dick Jauronin. Jo Tuulisessa Kaupungissa kovaa puolustusta luotsannut Jauron saa käsiinsä vähintään saman kaliiberin Bills- puolustuksen, joka on vielä vahvistunut kevään varaustilaisuudessa napatulla takapuolustaja Donte Whitnerilla. Tämä ei tosin poista ongelmia hyökkäyksessä: pelinrakentaja J.P. Losmanista tuskin on kurssin kääntäjäksi ja keskushyökkääjä Willis McGahee ei taida vieläkään olla niin hyvä kuin itse kuvittelee.

NY Jets on nuorentunut reilusti ja joukkueella onkin edessä uudisrakentamista. Vanhoista herroista keskushyökkääjä Curtis Martin on iso kysymysmerkki ja syvyyttä hyökkäyksen takakentällä ei hänen takanaan juuri ole. Nuorista tähdistä mielenkiintoisimpia on varaustilaisuuden paras linjamies D`Brickashaw Ferguson. Atleettinen, jos kohta voimaa varteensa kaipaava tulokas on joukkueen tulevaisuuden toivo mutta tämä kausi taitaa nuorilta mennä opiskellen. Jetsin osaksi näyttää pahasti jäävän kinaaminen Billsin kanssa jumbosijan välttämisestä.

NFC East: Yhdestä liigan tasaisimmista – ellei jopa kaikkein tasaisimmista - divisioonista on vaikea sanoa mitään. Voisi sanoa että mikäli tähdet ovat oikeassa asennossa, millä tahansa neljästä joukkueista on mahdollisuudet voittoon sekä myös NFC:n toiseen tai jopa molempiin villin kortin paikkoihin. NY Giantsin, Washington Redskinsin, Dallas Cowboysin ja Philadephia Eaglesin taisto tulee olemaan tiukka.

Jos nyt joku näistä pitäisi nostaa mahdolliseksi ykköseksi niin nostaisin Dallasin. Lehmipojat ovat vahvistuneet mukavasti eikä kaikkein vähiten itse Terrell Owensilla. Myöskin maissa laahannut potkupeli saanee uutta virtaa, kun kehiin astuu Indianapolisista tuotu Mike Vanderjagt. Vaikka herran viimeisin preseason-peli ei käsikirjoituksen mukaan mennytkään eikä viime kauden nöyryyttävästi päättänyt pudotuspeliottelu Pittsburghia vastaan ole kaikilta unohtunut, kysymys on silti yhdestä liigahistorian tarkimmasta potkaisijasta. Suurimmat kysymysmerkit ovatkin hyökkäyksen linjassa: pystyykö se antamaan pelinrakentaja Drew Bledshoelle työrauhan? Jossei, jää T.O:kin ilman koppeja ja sehän on nähty miten käy kun T.O. ei mielestään saa tarpeeksi aikaa parrasvaloissa…

Nyt tiedän itseni kieritettävän tervassa ja höyhenissä sekä palavani helvetin tulessa kun ehdotan Philadelphiaa divisioonan kakkoseksi. Mutta antaakapa kun selitän: T.O. on poissa ja vaikka hän veikin kaiken osaamisensa vieläpä divisioonavastustajan palvelukseen, veikkaanpa ettei häntä juuri joukkueessa enää kaivata. Kukaan ei tykkää primadonnista. Mikäli lähihistoria meille jotain kertoo niin sen, että yleensä pitkälle selviävät nimenomaan tiiviisti yhteenpuhaltavat joukkueet, eivät yksittäisistä tähdistä kootut poppoot. Selvisihän Eagles konferenssifinaaleihin ilman T.O:kin. Keskushyökkääjä Brian Westbrook haluaa varmasti enemmän vastuuta pisteidenteossa. Katseet kannattaa pitää myös puolustuksessa: varaustilaisuuden loistokaappaukseksi osoittautuva, puolustuksen linjamies Brodrick Bunkley sekä ulompana häärivä Darren Howard tekevät vastustajan linjoille palkanansaitsemisen hikiseksi hommaksi. Ja se villi kortti… mikäli tässä divisioonassa aikoo selviytyä kakkoseksi, on pakko olla konferenssin kärkipään voittosuhde.

Sitten onkin tiukkaa. Mikäli Philadelphia onnistuu luikahtamaan kakkoseksi, ei Giantsia ja Redskinsia erota millään. Mikä sitten erottaa heidät Philadelphiasta? Washintonia riivaa Clinton Portis-kysymys. Kestävätkö olkapäät? Vaikka sota ei yhtä miestä kaipaa, Washington kaipaa tätä miestä. Mark Brunellkin sietäisi pitää terveiden kirjoissa. Puolustushan Punanahoilla pitää, saadaanko vain pisteitä tauluun? Giants on taas ostellut tilkettä puolustuskalustoonsa, mm. tukimies LaVarr Arringtonin mutta miehen pelikunto on vielä kyseenalainen. Tiki Barberkin haluaisi lisää liksaa. Silti hyvä nippu mutta tasaisessakin kilvassa jonkun oltava viimeinen.

Ja vielä loppujärjestykset:

AFC East: Miami, New England(*), Buffalo, NY Jets

NFC East: Dallas, Philadephia(*), Washington, NY Giants