Kainalopallokorneri

Jouluaaton parhaimpaan katseluaikaan eli sitten kun lahjat ynnä risut on melko suurella varmuudella jo jaettu, ja meno on muutenkin hiljentymässä kohti jouluyötä, voivat Viasatin hankkineet jenkkifutiksen ystävät nauttia yösyönnin lisäksi myös tuhdin annoksen jalkapalloa yhden kierroksen mielenkiintoisemman pelin muodossa. (En oikeasti kirjoittanut noin pitkää lausetta, enhän.) Ottelussa kohtaavat AFC:n ns. wildcard-pudotuspelipaikasta kilpailevat Denver Broncos ja Cincinnati Bengals.

Ottelun voittajalle on epäsuorasti tarjolla wildcard-pudotuspelipaikka. Cincinnatin tapauksessa voiton lisäksi vaaditaan tosin, että Buffalo Bills häviää tai pelaa tasan ja jompikumpi joukkueista New York Jets tai Jacksonville Jaguars häviää. Denverin pudotuspelipaikka vuorostaan varmistuu, jos voiton lisäksi Kansas City Chiefs häviää tai pelaa tasan sekä jompikumpi edellä mainituista joukkueista (NYJ, JAX) häviää. Samassa tuloksessa olevat Jacksonville Jaguars ja New York Jets pelaavat New England Patriotsia ja Miami Dolphinsia vastaan. Tom Brady kumppaneineen voi siis taata tämän ottelun voittajalle paremmat mahdollisuudet pudotuspelipaikkaan kaatamalla Jacksonvillen. Miamin voitto tuntuu epätodennäköisemmältä.

Itse ottelussa kaikki kulminoituu Cincinnatin onnistumiseen heittopeleissä - kummallakin puolella palloa. Joukkueella on liigan kovin kolmikko laitahyökkääjiä, jotka tottelevat nimiä Chad Johnson, T.J. Houshmandzadeh ja Chris Henry, mutta kuin vastapainona on joukkueen oma puolustus heittoa vastaan liigan huonoin vastustajille annetuilla jaardeilla mitattuna.

Denverin tulokaspelinrakentaja Jay Cutler ei ole vielä aivan Carson Palmerin veroinen, mutta kaverin otteet ovat varmoja ja veikkaan ettei hän heitä ottelussa yhtään syötön katkoa tai rähmää palloa. Mies ei kuitenkaan välttämättä ole ilman playactionin tuomaa turvaa kovin suuri uhka Bengals-puolustuksellekaan, joten Mike ja Tatum Bellin juoksuväylien olisi auettava, jotta Denver ottelun voittaisi.

Huolimatta hehkuttamastani Bengals-laitahyökkääjistä on myös Bengalsin suurten heittopelien takana usein vastustajan puolustuksen joutuminen pelaamaan juoksua vastaan. Löysin nimittäin sellaisen tilaston, joka väitti Cincinnatin olevan tällä kaudella tuloksessa 6-0 niiden otteluiden osalta, milloin Bengalsin keskushyökkääjä Rudi Johnson on saanut pallon kannettavakseen yli 25 kertaa. Kovin työ tehdään siis edelleen “on the trenches” = taistelukentällä = blokkaajien parissa.

Seuraa heitä

Carson Palmer
Bengals #9
pelin­rakentaja

Viime kaudella pudotuspelissä Pittsburgh Steelersiä vastaan loukkaantuneella Carson Palmerilla on viimeinen sana sanottavana. Palmerin nopeahko parantuminen ja palautuminen luokkaantumista edeltäneelle tasolle on tuonut Bengalsin taas pudotuspelien kynnykselle. Myös herran saama Pro Bowl-kutsu osoittaa, että kypärän sisässä tapahtuu oikeita ratkaisuja ja hyvänä päivänä Palmer onkin nimenomaan se henkilö, jonka avuilla vastustajat kaatuvat.

Chad Johnson
Bengals #85
laita­hyökkääjä

Amerikan median pikkusormensa ympärille kietonut Ocho Cinco osaa myös pelata. Kaverilla on liigan eniten vastaanottojaardeja, vaikka parikin vastustajaa on aina varjostamassa häntä kentällä. Mies on tekemässä AFC-historiaa olemalla ensimmäinen pelaaja, joka johtaa vastaanottojaarditilastoa neljättä vuotta putkeen. Chad Johnson on mukavalla tavalla räiskyvä persoona, joka erottuu harmaammasta massasta.

Jay Cutler
Broncos #6
pelin­rakentaja

Jake Plummerin tilalle Broncosin tärkeimmälle pelipaikalle asetettu tulokas saavutti viime viikolla ensimmäisen voittonsa ja samaisen ottelun myötä kaverista tuli myös historian kolmas tulokas, joka on heittänyt vähintään kaksi td:tä jokaisessa NFL-uransa kolmessa ensimmäisessä aloittamassaan ottelussa. Taidokas kaveri, jonka sopeutumista NFL:ään on ilo katsella.

Tästä, kuten kaikista muistakin kierroksen otteluista, voit keskustella Kainalopallokornerin keskustelupalstalla.